Lounas maaseudulla

Uusi viikko on taas alkanut vauhdikkaissa merkeissä, kun Isoveli sai jonkun kummallisen allergisen reaktion ja viettää nyt päivän kotona tarkkailussa. Pikkusisko ei ollut kovin tyytyväinen, että joutui kouluun yksin ja kyyneleet virtasivat, kun hyvästelin tyttösen. Valitettavasti jouduin myös perumaan oman lounastreffini italialaisen ystäväni M:n kanssa. Meidän piti käydä syömässä terassilla lounas sekä kävelyllä Brerassa Minisiskon nukkuessa päiväunia... Tämmöistä tämä äitinä olo on eli omat huvit jää aina kakkoseksi. Onneksi viikonloppu oli mukava niin pienet vastoinkäymiset ei haittaa.

Sunnuntaiaamuna pohdimme, että mitä tekisimme aurinkoisena päivänä. Päätimme hypätä autoon ja lähteä lounaalle Milanosta 30km päässä olevaan Vigevanon kaupunkiin. Kaupunkia meille suositteli Miehen työkaveri ja hänen vaimonsa, joiden kanssa olimme viime viikonloppuna syömässä. Vigevano on n. 30 km päässä Milanosta ja sinne kannatti mennä kauniin Piazza Ducalen takia. Totesimme, että eipä meille ole parempaakaan tekemistä...  Päivän ohjelmaan kuului lounas Piazzalla, kävelyä, linnan pihalla kirmaamista, lisää kävelyä, jäätelönsyöntiä ja viimeiseksi hetki leikkipuistossa lasten mieliksi. Rentouttava ja leppoisa sunnuntai, mutta kuitenkin hieman erilainen kuin muutoin... 

Ciao! 

Risotto ai funghi porcini. 

Paccheri con funghi porcini.

Kaunis aukio.

Rennosti linnanpihalla.

Jardim Zoológico de Lisboa

Melkein viimeisenä päivänä päätimme viettää päivän Lissabonin eläintarhassa. Tämä oli ehdottomasti toinen lasten toivoma kohde, minne oli pakko päästä. Pääsimme metrolla sinne kätevästi hotellilta ja olimme paikanpäällä heti eläintarhan avauduttua. Tässä vaiheessa ei ollut vielä kovin kuuma eikä ihmisiäkään ollut ihan kamalasti vielä liikkeellä. Halusimme myös päästä ensimmäiseen delfiininäytökseen. Show oli lasten mielestä kiva ja jännittävä, mutta 15 minuuttia ennen loppua alkoi homma tylsistyttää. Itsekään en ollut enkä olekaan ihan varma, että mitä mieltä olen loppujen lopuksi delfiinishow:sta. Onko eläinrääkkäystä vai mitä? Jäi hieman hämmentynyt olo sekä itselle että miehelle. Isovelikin vaikutti hieman mietteliäältä sen suhteen, että onko delfiineillä kivaa vai ei... Totesimme siis, että olimme nähneet tarpeeksi ja lähdimme hakemaan rattaita ratas"narikasta". Rattaita ei saanut ottaa mukaan ja ne jätettiinkin säilöön. Jotta asiakkaat ei saa vääriä rattaita niin siellä toimi numerolappusysteemi eli luovuttaessa sai muovilätkän ja rattaisiin kiinnitettiin toinen lätkä kahvaan.

Hieman hölmistyneet ilmeet...

Ensimmäinen osa näytöstä.

Sitten tuli "kalat"... Pikkusiskokin tokaisi, että "kalla...kalla". 

Rattaiden hakureissun jälkeen lähdimme kiertämään eläintarhaa ympäri ja olikin ihan kiva päivä kävellä ympäriinsä. Lapset olivat innoissaan eläimistä ja juoksivat eläinaitauksesta toiseen. Kiinnostavimmat eläimet olivat simpanssit, jotka juoksivat ja leikkivät omalla vihreällä alueellaan... "Ihan niinkuin oikeat lapset", totesi Pikkusisko.  Päivä oli oikein antoisa, mutta jossain vaiheessa alkoi kaikille tulla nälkä ja kuuma.

Viimeisenä aktiviteettina Mies vei lapset eläintarha-aluetta kiertävään "hiihto"hissiin ja jäin Pikkusiskon kanssa odottelemaan. Pikkusisko heräsi juuri sopivasti ja ehdinkin syöttää osan hänen eväistään ennenkuin muu perhe saapui.

Heti eläinten alueen exit- kyltin ulkopuolella - tämä on vielä eläintarha-aluetta - on lahjatavarmyymälä Zoovenirs ja food court, mistä löytyi kaikille sopiva McDonalds. Saimme vatsat täyteen ja syötyämme lasten teki mieli lähteä uima-altaalle, joten suuntasimme takaisin metroasemalle ja kohti hotellia.

Suosittelen erityisesti lapsiperheille. Aikuisillekin ihan kiva paikka käydä, mutta jos on käynyt eläintarhoissa paljon niin ei välttämättä tuo mitään sen kummempaa uutta. Lisää tietoa löytyy eläintarhan omilta sivuilta. http://www.zoo.pt/site/

Ciao!

Lissabonissa

Vietimme viime viikon Lissabonissa ja on pakko heti kärkeen sanoa, että olipa kiva, rento kaupunki. Meidän oli ensiksi tarkoitus mennä Cascaisiin resorthotelliin koko viikoksi löhöilemään uima-altaalle, mutta jotenkin se alkoi tuntua liian tylsältä ja ehkä hieman haastavalta...  Lapset kyllä tykkäävät polskia altaassa, mutta eivät kuitenkaan ihan koko päivän verran ja kun pienintä täytyy estellä hyppäämästä altaaseen... Viikkoa ennen matkalle lähtöä peruimme alkuperäisen hotellimme ja otimme toisen hotellin -  Tivoli Lisboa:n - Lissabonin keskustasta. Eikä tosiaan ollut huono päätös! 

Katukivetykset Avenida da Liberdadella.

Kaupunkia.

Viikko kului kaupunkia kolutessa... Ihmettelimme kuinka lapset jaksoivat kävellä (ja pienin tietysti rattaissa) käytännössä aamusta iltaan ja ihmetellä nähtävyyksiä. Viikon aikana kävimme läpi päänähtävyydet ja lisäksi vain kävelimme ympäriinsä. Käytännössä meillä oli yksi tai kaksi kohdetta per päivä ja iltapäiväksi oli aina aikaa uimiselle ja uima-altaalla notkumiselle. Eli ei missään nimessä liikaa puuhaa. Myöskään emme heränneet kukonlaulun aikaan vaan paikallista aikaa lähempänä yhdeksää, joten aamiaiseen ja muuhun aamutouhuun meni aina aikaa. Pääsimmekin usein lähtemään hotellista klo 10.30. Aikataulu oli mahdollisimman leppoisa ja perheystävällinen.

Matkalaiset.

Näköalapaikka.

Vaikka Lissabonissa on elokuussa kuuma kuten muuallakin Euroopassa niin ilma oli yllättävän raikas ja mukava, kun mereltä puhalsi melkein koko viikon. Loppuviikosta tuulen suunta muuttui ja ilmakin muuttui selkeästi kuumemmaksi. Pelkäsin hieman etukäteen, että jos Lissabonissa on yhtä tukalaa kuin Milanossa elokuussa niin kuinka pärjäämme kolmen lapsen kanssa kuumassa kaupungissa. Vastaus oli, että aivan loistavasti! Missään vaiheessa ei kukaan valitellut juurikaan kuumuutta ja aina jostain kulman takaa puhalsi raikas tuuli.

Bairro Alto.

Nam nam...

Nähtävyyksistä suosituimmat oli lasten mielestä - eikä tietenkään mikään ihme - akvaario ja eläintarha. Näistä hieman tarkemmin lisää erillisissä postauksissa. Itselle parasta antia oli kaupungissa käveleminen ja ihmisten ihmettely, kahvilassa istuminen leivoskahvien ääressä, lasten kanssa yhdessä tekeminen ja vain perheen kanssa oleminen. Myös illalla hotellissa kahdestaan oli kiva lepuutella jalkoja, juoda jotain hyviä juomia ja kuunnella lasten unituhinaa viereisestä huoneesta... 

Avenida da Liberdaden varrelta löytyivät luksusputiikit.

Meren äärellä.

Kaunis kaupunki.

Lissabonia voin ehdottomasti suositella lapsiperheen lomakohteeksi. Pariskunnalle paikka sopii tietenkin erinomaisesti, kun illalla on paljon tapahtumia ja ravintolat ovat pitkään auki. Meidän kohdalla ei fado-illat Bairro Alton ravintoloissa onnistuneet, mutta ehkä ensi kerralla aikuisten kesken? 

Buona giornata!

tervetuloa arki...

Jäätelökesä 2013 on ohi.

Tänään alkoi sitten arki ainakin osittain meidän perheessä, kun Mies palasi takaisin töihin. Lasten koulu alkaa vasta ensi viikolla, joten heillä on vielä hetki aikaa totutella aikaisiin aamuherätyksiin ja kaikkeen mitä koulu tuo tullessaan. Tosin tänä aamuna heräsimme vasta klo 10, joten emme ehkä ole vielä ihan tavallisessa rytmissä. Reppana-Mies joutui kuitenkin heräämään reippaasti jo aamutuimaan... 

Koti on vieläkin ihan kaaoksessa, kun saavuimme sunnuntaina kotiin ja Suomi-lomankin tavarat olivat vielä osittain hujan hajan. Meillä oli aikamoinen lentävä lähtö Portugalin suuntaan, sillä saavuimme reilu viikko sitten perjantaina Milanoon ja lauantaina olimme taas lentokentällä matkalla Lissaboniin. Tänään on sitten jatkettu raivauksia ja alkaa taas pikkuhiljaa näyttää normaalimmalta. Pyykkivuori on mahdoton, mutta mitä muuta voikaan kuvitella kuukauden lomailusta koituvan... Onneksi T on täällä auttamassa ja suurin apu tänä iltana on illallisen valmistaminen. Sillä aikaa, kun olen järjestänyt tavaroita ja lapset ovat tutkineet omia lelujaan niin T kokkaa meille kevätrullia ja fried ricea. Nam! Huomenna pistetään vielä enemmän hulinaksi, kun on tiistai ja siivouspäivä... 

Kesäloma on nyt siis sitten tältä vuodelta ohi. Aina se menee nopeasti ohi, mutta tänä vuonna tuntuu lomailun olleen vieläkin tavanomaista lyhyempi. Onneksi lomafiilikseen voi palata vielä kuvien muodossa... Myös iso kiitos lomailusta kuuluu perheillemme ja ystävillemme, joiden kanssa saimme viettää aikaa. 

Huomenna postausta meidän Lissabonin lomasta! Siihen asti... 

Ciao! 

Valentino & syksy

Valentinon ranneke saapui hyppysiini alkukuusta piristämään tulevan syksyn garderoobia... ja kohtahan se syksy sieltä tuleekin. Tänään selailin uusia lehtiä mitä uutta syksyksi -silmällä, mutta kotona Milanossa palataan kyllä vielä toviksi kesäpukeutumiseen. Lämpötilat pyörivät vielä lähempänä 30 -astetta kuin viileitä syyskelejä. Milanossa ei tosiaan ehkä säiden puolesta vielä syksy ole, mutta koulun alkuun on enää pari viikkoa ja arki alkaa pian uusien kuvioiden myötä. Nopeasti tämä kesä on soljunut ohi! Miksi loma on aina niin lyhyt?

Syksyksi on suunnitelmissa vaikka mitä ja erityisesti Suomi-kilojen myötä alkaa kunnollinen kunnonkohotusprojekti.  Olemme kummatkin herkutelleet hieman liian antaumuksellisesti Suomi-herkuilla ja nyt sitten kotiinpaluun myötä on aika palata ruotuun. Myös lapsilla alkaa paluu arkeen -projekti, kun täytyy jättää taakse isovanhempien herkut, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja muut lomajutut.  

Onneksi meidän kesä jatkuu vielä, kun lomailemme ensi viikolla ihan toisissa maisemissa... Syksy ja arkitohinat saavat vielä hetken odottaa meitä. 

Ciao!

it's wild!

Sisääntulo.

Eilen aamupäivällä pohdimme aamaisen lomassa, että minne suuntaisimme viettämään päivää. Päätimme sitten hetken pohdinnan jälkeen lähteä kohti Lago Maggioren suuntaa ja käydä Aronan lähellä olevassa  La Torbieran eläintarhassa. Ajomatka Milanosta on noin 45 minuuttia eli juuri sopiva. Meidän tapauksessa ajomatka oli juuri passeli ja Minisisko ehti ottaa pikaiset päiväunet ennenkuin saavuimme paikalle. 

Jonkinlainen villikissa. Tosi hieno!

Snack or dinner?

La Torbiera oli jännä paikka, sillä lauantai-iltapäivänä olisi voinut kuvitella olevan oikea ryysis. Parkkipaikalla oli autoja ehkä kymmenen ja saimme kiertää viidakkomaista aluetta aivan yksin. Tai siltä se ainakin tuntui. Aina välillä joku yksittäinen pariskunta tai perhe tuli vastaan. Valitettavasti eläimet olivat aika unisia ja paistattelivat 34 asteen helteessä aika väsähtäneinä. Onneksi osalla eläimistä oli ruokinta-aika ja muutamat olivat innosta piukeina tapittamassa lasin takana ruokaa. Myös apinat esittivät meille aikamoisen show:n, kun vetäisivät muutaman aika hauskan roikkumistempun. Kissaeläimet  vetreytyivät iltaa kohti ja meillä on tapana ollutkin aina käydä katsomassa tiikerit ja muut villikissat ennen kotiinlähtöä vielä kerran. Nytkin se oli kannattavaa, kun mm. tiikeri ja leopardi jolkottelivat omissa aitauksissaan.

Kauriita.

"Äiti, mä en tykkää noista hanhista." 

Iltapäivä oli sangen mukava, kun oli ihana kävellä viileitä polkuja pitkin puiden alla ja helppoa oli herkutella omilla eväillä varjossa ison puun alla. Ravintolapalvelut ovat aika mitäänsanomattomia, joten kannattaa ottaa omat eväät mukaan. Parasta olisi käydä puistossa, kun on lähtenyt Lago Maggiorelta kohti Milanoa tai on matkalla kohti Lago Maggiorea. Erillistä reissua ei kannata tuonne tehdä ilman, että on asiaa lähiympäristöön. Isompi eläintarha on selkeästi Le Cornelle, missä kävimme keväällä. Suosittelisimme ensisijaisesti Cornelleä kuin Torbiera, vaikkei kummassakaan ollut moitittavaa.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Parco Faunistico La Torbiera

Via Borgoticino 19

28100 Agrate Conturbia

Ciao, ciao!

pakomatkalla

Perjantaina olin aivan valmis poistumaan Milanosta takavalot vilkkuen, sillä kärsin pahasta mökkihöperyydestä ja näin kävikin. Vietimme viikonlopun taas kerran Lago Maggiorella. Se on ihanan lähellä ja siellä on ihanan rauhallista.  Olin nimittäin tiistai-iltana tulossa jo kipeäksi ja jouduin jopa meidän vieraita kiittämään kesken illallisen seurasta ja painuin nukkumaan. Keskiviikkona olin sängynpohjalla ja kiitin onneani, että T oli jälleenkerran hoitamassa lapsia Miehen ollessa töissä. Sain yskiä suhteellisen rauhassa koko päivän pimeässä huoneessa tanskalaista rikossarjaa seurataen. Torstaina alkoi valoa näkyä tunnelin päässä ja sain varattua meille viikonlopuksi saman hotellin tai oikeastaan huoneiston kuin juhannuksena.  Mies taisi nyt valitettavasti näin viikonlopun päätökseksi saada saman pöpön, joten hän puolestaan lepäilee särkylääkkeiden voimin nyrkkeilydokkaria katsellen. 

Uimamies laseissaann // Kukkia hotellin pihalla // Rattaat täynnä kampetta
// Klo 9.30 uima-allas oli vielä tyhjä // Selfie ennenkuin lähdetään jätskille // Nivea SPF 50 & jalka

Emme tehneet mitään muuta koko viikonloppuna kuin uimme (lapset uivat ja aikuiset istuivat lähinnä altaan reunalla), söimme (Nimimerkki: "Söin karppaushenkisesti lautasen kokoisen pihvin salaatilla ja se oli hyvää") katsoimme Wimbledonin matseja telkkarista, kävelimme jätskille (miten hyvää onkaan mangosorbetti!) ja taas olimme uima-altaalla (veden lämpötila oli muuten 29 astetta). Pötköttelimme toki myös aurinkotuoleilla koko porukka ja nautimme hikisestä säästä. 34 astetta tuntuu kyllä aika paljon mukavammalta raikkaan järvituulen puhaltaessa kuin täällä kaupungissa... Rentoumisen takasi myös se, että unohdimme kumpikin puhelimen laturit kotiin eli ei ollut tarvetta olla ulkomaailmaan yhteydessä. Muutaman kuvan ehdin räpsäistä ennenkuin akku loppui...

Nyt sitten olemme taas kotona ja ensi viikoksi on suunnitteilla niitä juttuja, mitä en viime viikolla voinut sairastumisen takia tehdä lasten kanssa...  Niistä lisää ensi viikolla!

Buona serata!

minilomalla @Lago di Garda

Desenzano del Garda

Perjantaina suuntasimme kahden ystävämme, veljesparin E:n ja J:n kanssa Gardajärvelle. Haimme Miehen taas töistä ja ajoimme 120km päähän kaupunkiin nimeltä Desenzano del Garda. Matka ei ollut ihan niin jouheva kuin toivoimme, sillä osuimme perjantain ruuhkaan ja Milanosta ulos ajaminen oli aikamoista tuskaa. Mies puhui koko matkan puhelimessa työjuttujaan, lapset leikkivät takapenkillä ja itse sain kuskin roolin. Täytyy sanoa, että olen meidän perheessä useimmiten luottokuskina ja Mies luovuttaa ihan suosiolla ajajan paikan minulle. Hänen mielestään autolla ajaminen on todella tylsää... Itse taas nautin hyvällä autolla ajamisesta, vaikkei moottoritiellä ajaminen täällä olekaan lempiasioita. Kaikenlaisia törttöjä kuskeja riittää liikenteessä kaupungissakin, mutta lisätään vauhtia ja mittari näyttää 130km/h niin alkaa olla jo vaarallistakin... 

Uima-altaan säännöt aiheuttivat kyllä muutaman nauruntyrskähdyksen...
Kohta 4 erityisesti. Hyvähän se on kerrata säännöt!

Viikonlopun tarkoitus oli rentoutua, viettää laatuaikaa ystävien kanssa, syödä hyvin, pulikoida uima-altaassa, pelata futista ja tennistä sekä tutustua Desenzanoon ja tietenkin olla vain. Näin tosiaan tapahtui ja kaikilla oli kivaa. Ehkä hetkittäin omaa pinnaa hieman kiristi (tavanomaista enemmän -LOL), sillä Minisisko oli harvinaisen kitisevällä tuulella hampaan puhkeamisesta johtuen eikä kukaan muu sopinut edes vaipanvaihtajaksi kuin äiti... Tänä aamuna Minisisko heräsi kuin uudestisyntyneenä, kun hammas oli saatu ikenen läpi ja muutkin ihmiset näyttivät taas sopivan avustajiksi. 

Desenzano del Garda oli oikein mukava paikka ja siellä voisi viettää helpostikin vaikkapa lomaviikkonsa. Turisteja oli runsain mitoin liikenteessä ja suomea kuului harva se hetki, kun lauantai-iltana kävelimme ympäri keskustaa. Oli siellä myös muitakin "tuttuja" kuten ruotsalaisia ja norjalaisia...  Täytyy myös suositella erästä todella sympaattista ravintolaa, missä lauantai-iltana kävimme. Croce d'Oro -ravintolassa oli todella hyvää ruokaa ja upeasti huomioitiin lapset. Ravintola ei ole millään tavalla turistirysä, mikä osittain selittyy sijainnillakin ja olimme ainoat ulkomaalaiset koko ravintolassa. Jos haluaa autenttista ruokaa, miellyttävää palvelua ja rauhallisen illan niin suosittelemme!

Nyt alkoi taas uusi viikko ja vieraiden viihdytystä on tiedossa vielä huomisenkin, sillä San Siro -museo kutsuu...

Ciao, ciao!