We love sushi & mietteitä syömisestä ravintolassa

Viikko on taas vierähtänyt niin, että hujahti... En meinaa arkipäivisin keksiä mitään ihmeellistä kirjoitettavaa, kun ainakin viime viikolla päivät sujuivat samoissa merkeissä. Kouluunviemistä, kokouksia koululla, ruoanlaittoa, kaupassakäyntiä, puistoilua ja oleilua Minisiskon kanssa, hieman urheilua, läksyjen tekemistä sekä Isoveljen että Pikkusiskon kanssa jne. Mutta nyt en viitsi pohdiskella mennyttä viikkoa vaan keskittyä lauantaihin. Tänään halusimme käydä lounaalla Sushitecassa, missä kävimme kaksi viikkoa sitten syömässä ystäväpariskunnan kanssa. Sushi (ja japanilainen ruoka) on yksi meidän lempiruokia ja päätimme herkutellä näin lauantain kunniaksi. Kävelimme ensin ravintolaan, nautimme lounasta ja sitten palasimme erittäin pitkän kävelylenkin kautta takaisin kotiin. 

Leväsalaatti. Herkullista ja terveellistä.

Isoveli taiteilee.

Päivän korut.

Lounas sushilautanen.

Pikkusiskon piirtämä muotokuva isästään. Hieman huolestuttaa tuo keltaisuus.... ;)

Monet ovat kyselleet, että miten me käymme niin usein ravintoloissa syömässä lasten kanssa. Syitä on monia. Ensisijaisesti ravintolassa syöminen on ennen kaikkea kivaa ja on ihanaa syödä jonkun muun tekemää ruokaa. Toiseksi sitä kautta tutustumme helposti johonkin uuteen Milanon naapurustoon ja meillä on joku kohde, minne kävellä. Kolmanneksi täällä Italiassa ja Milanossa ravintolassa syöminen on selkeästi edullisempaa kuin Suomessa - myös lauantaina lounaalla -, joten on paljon helpompi lähteä koko perheen voimin syömään. Myös ravintolavalikoima on huima kuten myös hintahaarukka. Tietenkin haluamme myös, että lapset oppivat käyttäytymään ravintolassa ja pikkuhiljaa oppivat maistelemaan uusia makua. Välillä onnistumme loistavasti ja välillä epäonnistumme täydellisesti lasten kanssa ravintolassa. Ilman viihdykkeitä emme liiku, kun lapsemme ovat vielä suhteellisen pieniä. Meillä on aina pienet lelut mukana ja tuikitärkeät piirustusvälineet. Ipadia emme ota mukaan, kun se useimmiten aiheuttaa vain riitaa lasten kesken. Toiseksi iPad vetää lapset täysin omaan maailmansa eikä heihin juuri saa pelaamisen tai leikkimisen lomassa enää mitään yhteyttä. Piirtämisessä taas saamme aikaiseksi keskustelua mm. mitä voisi piirtää ja mitä he juuri sillä hetkellä piirtävät. Se rauhoittaa tilanteen mukavasti. Jos kuitenkin kaikki on menossa pieleen (esim. ruoka ei vain tule ja lapsilla on kamala nälkä) voi puhelimen avulla pelata muutamia pelejä tai katsoa muutamia ladattuja lyhyitä lastenohjelmia. Lapset käyttäytyvät yleisesti todella hyvin ravintolassa, mutta välillä otamme kolme askelta taaksepäin ja seuraavalla kerralla taas yhden eteenpäin... 

Kuvausta "koti"piazzalla. 

Meidän aasialaisvaikutteinen ilta jatkuu, kun kotiapulaisemme T tekee meille coconut & prawn currya illalliseksi. Muuten ei tehdä kuin löhötään ja katsotaan joku kiva leffa. Ensi viikonloppuna on tiedossa enemmän äksöniä... 

Buona serata! 

Milano snapshots

Lauantaina jätimme pienimmän nukkumaan päiväuniaan ja isommat leikkimään meidän nannyn T:n kanssa. Me suuntasimme keskustaan shoppailemaan. Emme ole oikeastaan loman jälkeen käyneet kertaakaan kunnolla Duomolla eikä La Rinascentessä. Miehellekin sanoin, että tulisi varmasti useammin käytyä jos tavaratalossa olisi oikea ruokakauppa Stockmannin tyylisesti eikä pelkkä deli-osasto, mistä saa kyllä kaikenlaisia erikoisruokajuttuja kuten Maldon-suolaa tai käsintehtyä pastaa. Fashion Week näkyi kaupungilla oikeastaan joka paikassa, sillä lauantai-iltapäivänä oli selkeästi erilaisia tapahtumia ja näytöksiä vielä iltamyöhään. Jimmy Choo:lla oli joku kivannäköinen tapahtuma erään kauniin rakennuksen sisäpihalla ja harmillisesti meitä ei päästetty sisään ilman kutsukorttia...  

La Rinascentellä katsastimme syksyn uusia vaatteita (paljon ihania juttuja), etsimme meitä miellyttäviä espressokuppeja (olimme päättämättömiä), ihmettelimme paikallista italialaista tv-kokkia Anna Moronia astiaosastolla ja haaveilimme uudesta valaisimesta. 

Tavaratalosta suuntasimme kohti Via Montenapoleonea, sillä toiveissani olisi löytää täydellinen nahkatakki. Ihmisiä oli paljon liikenteessä ja törmäsimme lisää erilaisiin Fashion Week tapahtumiin. Ihmettelimme, että uusi kahvila tai kauppa aiheuttaa mielettömän jonon. Magnum Pleasure Store aiheutti superpitkän jonon... 

Pikkuhiljaa aloimme kävellä kotia kohti, mutta pysähdyimme Breraan aperitivoille. Sellainen oli meidän lauantain pakohetki ihan kahdestaan... Niin ja shoppailukierros päättyi siihen, ettemme ostaneet mitään. 

Ciao!

prinsessa ja perjantai

Neljä palloa neljävuotiaalle.

Ihanaa, että on perjantai! Takana on selkeästi kaikille rankka viikko, kun koetamme totutella koulurytmiin ja kaikenlaiseen uuteen. Isoveljelle tuskaa aiheuttavat läksyt ja se, että niitä on nyt sitten viisi kertaa viikossa. Jostain syystä se kynä ei meinaa kirjoitella niitä kirjaimia kuten herra toivoo vaan välillä kirjaimet menevät sinne tänne vinksin vonksin... Viime vuonna ensimmäisellä luokalla oli ainoastaan kerran viikossa läksyjä ja nyt onkin enemmän. Muutenkin 2nd grade on selkeästi jo ihan oikeata koulua, kun opettajan assistentti on paikalla vain osa-aikaisesti ja Mrs.P on muuten lasten kanssa yksin.  Lapsilta vaaditaan tänä vuonna jo paljon enemän koulukypsyyttä. Onneksi myös muiden lapsilla on ollut totuttautumisvaikeuksia ja kuten Mrs.P kirjoitti viestiinsä: "Give it time." Myös meidän reippaalla Isosiskolla on ollut hyvin paljon käynnistysvaikeuksia ja hän selkeästi haikailee vanhojen opettajien perään. Juttelinkin tänä aamuna kummankin opettajan kanssa ja he sanoivat sen aina olevan samanlaista näin transition-luokan alussa. Täällä tosiaan meidän juuri neljä vuotta täyttänyt tyttö on esikoulussa eikä tosiaan enää missään päiväkodissa. Läksyjäkin tulee, mutta vasta joulun jälkeen... En tiedä minkälainen kaaos siitä koituu, kun kummatkin lapset pitää saada tekemään läksyjä. Huoh!

Viikon paras juttu on kuitenkin ollut keskimmäisen syntymäpäivä. Juhlimme prinsessateemaisesti kotona työ- ja koulupäivän jälkeen. Lokakuussa Pikkusisko juhlii syntymäpäiviään luokkakaverinsa V:n kanssa paikallisessa sisäleikkipaikassa. Nyt oli aika juhlia vain perheen kesken. Tietenkin olisi ollut ihanaa viettää nyt viikonloppuna mummien ja kummien kanssa syntymäpäiväjuhlia, mutta tämä on se kääntöpuoli ulkomailla asumisessa... Juhlimme sitten joskus (ja isosti), kun taas Suomessa asumme. 

Prinsessalle jalokivin koristeltu kermaunelma... 

Prinsessat juo aina kristallilasista. Ja pillillä.

Prinsessa ja prinssi kohtasivat vihdoinkin...

Toivotan kaikille hyvää viikonloppua ja rentouttavaa perjantai-iltaa. Meillä on illalla meidän joka perjantainen aperitivo, jolloin keräännymme koko perhe yhteen juttelemaan viikosta ja syömään jotain pientä ja herkullista. 

Buona serata!

back to basics

Mökkielämä on ihanaa vaihtelua sille tavalliselle kiireiselle arjelle ja kotona olemiselle, mutta ainakin meidän tapauksessa pitää olla sopivassa suhteessa mukavuuksia ja alkeellisuutta. Pieni, sähkötön mökki, minne pääsee ainoastaan veneellä ei todellakaan sopisi meidän perheelle. Vanhempieni kesäpaikassa on sopiva suhde eli jotain modernin ja perinteisen väliltä, joten riittää kuitenkin aina pientä puuhailtavaa... Lapset ovat olleet aivan innoissaan, että riittää tilaa juosta, voi leikkiä vesileikkejä, ajaa pyörällä, kerätä mustaviinimarjoja ja vadelmia suoraan pensaasta, kastella mummin kukkia, pelata sulkista/pingistä/futista/lentistä, tehdä yöseikkailuja taskulamppujen kanssa, koluta vanhaa navettaa aarteiden toivossa, auttaa vaaria remonttipuuhissa... Sitten, kun ei jaksa tai huvita olla ulkona niin sisällä on tarpeeksi tilaa lapsille leikkiä ja tutkia äidin vanhoja leluja. Tänään oli juuri sellainen päivä, kun vietimme osan päivästä sisällä. Harmaata ja sateista, mutta onneksi lämmintä...

Vaikka mökillä on ihanaa niin matkalaukussa kuumottavat myös uudet Ferragamon korkkarit ja muut kaupunkikuteet. Ehkä niitäkin pitää ulkoiluttaa edes kerran Suomilomalla... Sitä ennen kuljetaan ruohonvihreissä Crocseissa tai paljainvarpain. 

Buona sera!

pakomatkalla

Perjantaina olin aivan valmis poistumaan Milanosta takavalot vilkkuen, sillä kärsin pahasta mökkihöperyydestä ja näin kävikin. Vietimme viikonlopun taas kerran Lago Maggiorella. Se on ihanan lähellä ja siellä on ihanan rauhallista.  Olin nimittäin tiistai-iltana tulossa jo kipeäksi ja jouduin jopa meidän vieraita kiittämään kesken illallisen seurasta ja painuin nukkumaan. Keskiviikkona olin sängynpohjalla ja kiitin onneani, että T oli jälleenkerran hoitamassa lapsia Miehen ollessa töissä. Sain yskiä suhteellisen rauhassa koko päivän pimeässä huoneessa tanskalaista rikossarjaa seurataen. Torstaina alkoi valoa näkyä tunnelin päässä ja sain varattua meille viikonlopuksi saman hotellin tai oikeastaan huoneiston kuin juhannuksena.  Mies taisi nyt valitettavasti näin viikonlopun päätökseksi saada saman pöpön, joten hän puolestaan lepäilee särkylääkkeiden voimin nyrkkeilydokkaria katsellen. 

Uimamies laseissaann // Kukkia hotellin pihalla // Rattaat täynnä kampetta
// Klo 9.30 uima-allas oli vielä tyhjä // Selfie ennenkuin lähdetään jätskille // Nivea SPF 50 & jalka

Emme tehneet mitään muuta koko viikonloppuna kuin uimme (lapset uivat ja aikuiset istuivat lähinnä altaan reunalla), söimme (Nimimerkki: "Söin karppaushenkisesti lautasen kokoisen pihvin salaatilla ja se oli hyvää") katsoimme Wimbledonin matseja telkkarista, kävelimme jätskille (miten hyvää onkaan mangosorbetti!) ja taas olimme uima-altaalla (veden lämpötila oli muuten 29 astetta). Pötköttelimme toki myös aurinkotuoleilla koko porukka ja nautimme hikisestä säästä. 34 astetta tuntuu kyllä aika paljon mukavammalta raikkaan järvituulen puhaltaessa kuin täällä kaupungissa... Rentoumisen takasi myös se, että unohdimme kumpikin puhelimen laturit kotiin eli ei ollut tarvetta olla ulkomaailmaan yhteydessä. Muutaman kuvan ehdin räpsäistä ennenkuin akku loppui...

Nyt sitten olemme taas kotona ja ensi viikoksi on suunnitteilla niitä juttuja, mitä en viime viikolla voinut sairastumisen takia tehdä lasten kanssa...  Niistä lisää ensi viikolla!

Buona serata!