torstai 30. elokuuta 2012

A moment

5vee nappasi kameran ja otti kuvan. 


Frutti di mare ja muuta

Viikonloppuna pidimme aina välillä leikkipuisto- ja ulkoilutaukoja tavaroiden järjestämisestä. Onneksi Parco Sempionessa on vaikka mitä nähtävää niin ei tarvinnut lähteä kovin kauas. 

Isoveli rakastaa akvaarioita ja viikonloppuna kävelyn yhteydessä kävimme  Acquario civicossa eli Milanon akvaariossa. Sisäänpääsy on ilmainen, joten siellä voi käydä vaikka joka päivä ihmettelemässä kaloja... 


Akvaarion jälkeen kävelimme pari sataa metriä ja päädyimme meidän lähilinnaan, mitä voi ilmaiseksi ihmetellä ulkoapäin. Museoihin on pääsymaksut, mutta museoita ei jaksettu tällä kertaa lähteä koluamaan. Pikkusisko ihmetteli katsellessaan linnaa, että missä ne prinsessat ovat ja Isoveli kyseli missä ovat aseet... Hauskinta oli kuitenkin kastella tukkaa hanan alla ja viilentyä.






Vihdoinkin kotona

41 kuutiota tavaraa saapui melkein viikko sitten Suomesta ja muutimme huoneistohotellista omaan asuntoomme. Muuttopäivä oli aika rankka, kun oli 35 astetta, kaikki kolme lasta olivat mukana muutossa, pahvilaatikoita oli aivan joka paikassa ja itse olin puolikuntoinen flunssasta. Jotenkin siitä kaikesta selvittiin, kun kaksi aikuista ja Pikkusiskon sanoin "ne miehet" kannoimme ja purimme hikihatussa koko päivän. Ihmeellistä kyllä Isoveli ja Pikkusisko pärjäsivät hyvin, kun katsoivat loputtomasti piirrettyjä, ihmettelivät tavaroiden purkua, söivät eväitään ja leikkivät yhdessä pienessä huoneessa ilmastoinnin huristessa. Vauva nukkui omissa vaunuissaan ja välillä ihmetteli sylissä touhua. 

 Vaikka tavaramme tulivat niin asuntomme ei vielä tunnu oikein kodilta. Lapsetkin kyselevät jatkuvasti - ainakin viisi kertaa päivässä - onko tämä nyt meidän koti. Ja kun vastaan, että kyllä niin tulee aina jatkokysymys: Miksi. Miksi me ei olla Suomessa. Miksi me ollaan täällä. Kun väsymys yllättää nin useimmiten tulee itkun sekainen purkaus: Pikkuhiljaa varmasti kaikki totumme uuteen kotiimme. 







Arco della Pace

Tässä on meidän "oma" monumentti.  Kävelemme sen ohi monta kertaa päivässä matkalla kauppaan, leikkipuistoon, autolle, minne vaan. Arco della Pace eli rauhankaari. 





keskiviikko 22. elokuuta 2012

Insalata caprese




Mitä sitä voi muuta sanoa kuin herkullista ja kaunista... Kannatti taas käydä kaupassa!


Leikkipuistossa

Emme ole vielä törmänneet täällä vahingossa yhteenkään leikkipuistoon ja olemme miehen kanssa ihmetelleet missä lapset oikein täällä leikkivät. Esimerkiksi tämän meidän huoneistohotellin ympärillä ei ole mitään muuta kuin taloja eikä edes juuri puita. Miehen kollegoilta olemmekin ymmärtäneet, ettei Milanossa kamalasti viheralueita oikein edes ole.

Onneksi meidän tulevan kodin vieressä on Milanon suurin puisto - Parco Sempione. Puisto ei ole pelkkä tavallinen puisto vaan siellä on mm. linna. Toistaiseksi olemme tutustuneet vain puiston yhdellä laidalla olevaan isoon leikkipuistoon. Ei ole varmasti yllättävää, että Suomessa lapset ovat tottuneet ulkoilemaan pari kertaa päivässä ja tekemään sitä mitä lasten kuuluu tehdä eli juosta, kiipeillä, leikkiä ja pitää hauskaa ulkona. Leikkipuistoilu on mitä suurimmassa määrin tärkeä osa meidän elämää. Iltaisin täällä on jonkin verran viileämpää, joten iltaisin olemme ajelleet hotellilta puistoon leikkimään pariksi tunniksi. Leikkipuistossa on tavanomaisten vempeleiden lisäksi mm. junarata ja kolikoilla toimivia härveleitä. Lasten mielestä vempeleet ovat tietysti ihan mahtavia! Itse en ole kovin vakuuttunut, että jokaisella kerralla pitää käydä neuvottelu mennäänkö junaan vai ei...










tiistai 21. elokuuta 2012

Home sweet home

Kävimme vihdoin tänään katsomassa koko perheen voimin tulevaa kotiamme. Näytti paremmalta kuin muistinkaan. On se ihmeellistä, että valitsimme kodin kahden päivän asuntoetsimisen jälkeen.






+36



Viileän Suomi-kesän jälkeen ei pitäisi valittaa, mutta täällä Milanossa on kuuma! Kuumuus on ajanut melkolailla kaikki paikalliset pois kaupungista ja täällähän on vielä kesälomakausi käynnissä. Kaupunki muistuttaa hieman Helsinkiä juhannuksena, kun ainoat kaupungilla liikkuvat ovat turisteja. Eikä ihmekään, että milanolaiset ovat lähteneet rannalle vilvoittelemaan. 

Lämpötila on jo heti aamusta lähemmäs +30 astetta ja vielä illallakin lämpötila on reilusti yli +30. Eilen illalla lämpötila oli +35.5 ja kello oli melkein kahdeksan...  Viikonloppuna lähdimme uhkarohkeasti liikenteeseen ja ajattelimme, että kyllä me pienen kävelylenkin jaksamme tehdä. Vaikka menimme metrolla emmekä ulkona olleet montaa minuuttia niin kuuma tuli hyvinkin nopeasti. Kuumuudesta ja auringosta johtuen lapsilla (ja aikuisilla) täytyy olla hyvät varusteet. Pakolliset varusteet muutaman päivän kokemuksen perusteella ovat SPF 50 aurinkorasva, aurinkolasit, hatut ja vesipullo sekä peittävät, mutta vilpoisat vaatteet. Vauva on täysin verhoiltu matkarattaissaan UV-suojan ja vaunuverhon avulla.  




Here we go...



Viime viikolla elämä muuttui, kun muuttofirma tuli myrskyn lailla, pakkasi koko maallisen omaisuutemme rekkaan ja kaasutteli kahden pakkauspäivän jälkeen pois. Nyt ne kaikki ovat matkalla Italiaan. Kotiamme odotellessa olemme huoneistohotellissa odottamassa omia tavaroitamme ja muuttoa uuteen kotiimme.