Champagne dreams...

Oho... onpas taas tovi vierähtänyt viimeisestä postauksesta. Kaipa se on tätä kuuluisaa marraskuun masennusta tai jotain muuta alavireisyyttä, mutta en ole saanut itsestäni irti kirjoitella yhtään mitään. Eipä täällä juuri mitään sen ihmeellistä ole tapahtunut. Normaali arkea, normaalijuttuja ja sen semmoista. Välillä paistaa, välillä sataa kaatamalla aamusta iltaan. Tänään valitettavasti ei ole ollut normaali päivä, sillä Minisiskolla ja Isoveljellä on tulirokko. Onneksi saimme Dottoressan kotikäynnille iltapäivällä katsomaan mikä lapsilla mahtaa olla. Eli ihanaa lapsiperheen arkea käynnissä taas vaihteeksi!  Toivottavasti he paranevat nopeasti, sillä edessä on parin päivän karanteeni koulusta.

Viime viikolla hoitelin asioita kaupungilla ja satuin kävelemään La Rinascenten ohi. Shampanjamerkki Ruinart mainosti isosti omia tuotteitaan tavaratalon etuoven näyteikkunoissa ja tietenkin merkin shampanjaa voi ostaa Gourmet -osastolta tavaratalon ylimmästä kerroksesta. Totesin mielessäni, että tuossapa hyvä kuplajuoma jouluksi. Vietämme nimittäin joulua Alpeilla ja mikäs sen parempi ajatus kuin nautiskella kuplivaa huoneistomme terassilla vuoristomaisemaa ihaillen... 

Ciao, ciao!

Lazy days at the pool.

Kauniit kaakelit uima-altaalla.

Tänään on ollut jännitystä ilmassa, kun kävimme tekemässä pienen ajelun uuteen koulurakennukseen. Ajoreitti piti katsastaa, ettemme aja maanantaina aamuruuhkassa ihan harhaan. Huomenna on nimittäin Pikkusiskon orientation päivä koululla. Tarkoituksena on tavata uudet opettajat ja moikata vanhoja koulukavereita viime vuodelta sekä katsastaa uusi koulurakennus ja tietenkin oma luokkahuone. Toki on myös tärkeää kuulla mitä kaikkea pitää olla mukana, kun koulu alkaa virallisesti pienten osalta. Myös after school -aktiviteeteistä on jotain informaatiota tarjolla. Pikkusiskon tekee hirveästi mieli mennä balettikouluun... eikä vähiten asun takia! Viime vuonna oli tanssia tarjolla esikouluikäiselle eli tämän paikallisen systeemin mukaisesti 4-vuotiaille eli toivoa on. Löysimme koululle ihan helposti eikä matka näin sunnuntaina ollut kovin kummoinen. Tilanne on varmasti erilainen aamuruuhkassa, sillä uuden koulurakennuksen sijainti ei ole meille ihan yhtä hyvä kuin viime lukuvuonna. Muutamalla muulla vanhemmalla oli sama ajatus ja koulun ulkopuolella törmäsimme meidän naapurissa asuvaan Mrs. M:n tyttöjensä kanssa ja Pikkusiskon luokkakaverin Paolon perheeseen. Sattumoisin myös Early years (ts. päiväkoti-ikäisten) rehtorikin kurvasi paikalle ja naureskeli, että onpas täällä innokkaita oppilaita... 

Rentouttavaa.

Bongaa rattaat ja meidän paikka.

Kun arki sitten huomenna alkaa niin ajatukset ovat väkisin kääntyneet vielä viimeiseen lomaviikkoon ja niihin huolettomiin hetkiin uima-altaalla. Tai ei aina niin huolettomiin, kun joku lapsista oli aina hyppäämässä pää edellä altaaseen ilman valvontaa... Yksi tärkeä kriteeri meille oli hotellin sijainnin lisäksi se, että hotellissa on uima-allas ja vielä ulkoilma sellainen. Tivoli Lisboan uima-allasalue ei ole superiso, mutta löysimme sieltä aina paikan ja allas riitti vallanmainiosti meidän tarpeisiimme vaikkei lastenallasta ollut. Isoveli ui kellukkeilla, kun ei uinut vanhemman valvonnassa. Pikkusiskolla oli kokoajan uimaliivi päällä, sillä tämä osittain vesikammoinen tyttö ei pysy vielä pinnalla ilman avustusta. Minisiskokin kävi kokeilemassa allasta äidin avustuksella. Myös uima-altaan palvelut olivat kohdillaan ja tuli syötyä mm. herkullinen salade nicoise sekä nautittua herkulliset drinksut. 

Uimisesta tulee nälkä...

Nyt on kuitenkin käännettävä ajatukset ihan oikeasti arkeen, sillä huomenna se alkaa...Back to school nimittäin! Eikä tällä äidillä ole vieläkään selvillä mitä on huomisen päivän asu. Apua! 

Buona domenica a tutti!

Hotellimme

Hotellin sisääntulo.

Hotellimme Tivoli Lisboa sijaitsee Avenida da Liberdadelta, mistä oli kätevä kävelymatka Lissabonin ns. keskustorille eli Rossiolle. Matka kesti noin 15-20 minuuttia riippuen miten lapset jaksoivat kävellä ja kuinka monta kertaa ihailimme Avenidan kukkaistutuksia tai näyteikkunoita. Avenida da Liberdadella löytyy kaikki luksusmerkkien liikkeet - Carolina Herrerasta Gucciin ja Louis Vuittonista Pradaan-, joten näyteikkunoita olikin mukava tutkia... Myös metroasema oli hotellia vastapäätä, joten koko Lissabon oli käytännössä helposti saavutettavissa. Lentokentällekin olisi päässyt metrolla, mutta kolmen lapsen, rattaiden, kahden ison matkalaukun ja cabinlaukkujen kanssa totesimme kätevämmäksi mennä taksilla. Taksit eivät kovin kalliita ole ja matka hotellilta lentokentälle maksoi alle 15 euroa. 

Reception.

Hotellin ala-aula. Tykkäsin noista sinisistä samettituoleista! Ihana väri.

Meillä oli kaksi tavallista hotellihuonetta, jotka oli yhdistetty isommaksi huoneeksi. Lapset nukkuivat kaikki toisella puolella ja me aikuiset omalla puolella. Oli kyllä todella kätevää ja iltaisin saimme olla ihan rauhassa meidän aikuisten puolella lasten nukkuessa. Myös tietenkin kaksi kylpyhuonetta on kätevää, kun on viisihenkinen perhe. Meidän huoneemme oli Avenidan puolelle ja sieltä olikin ihan kivat näkymät. Mitään meteliä ei kadusta kuulunut, sillä ikkunoissa oli tuplalasit ja Avenidan puut myös vaimensivat meteliä. 

Meidän sänky.

Huoneessa oli raikasta ja valoisaa.

Lastenhuone.

Aamiaista nautimme Brasserie Flossa ja kuten aina hotelliaamiaiset olivat herkullisia! Meidän huoneen hintaan ei kuulunut aamiaista, mutta hotellissa oli kampanja kaksi aamiaista yhden hinnalla ja lapset olivat ilmaisia. Todella hyvä hinta, kun viisihenkinen perhe söi viiden tähden hotellissa aamiaista 17.50 eurolla... Mies kyllä ihmetteli lastenhinnoittelua, sillä hän oli jostain lukenut lasten maksavan 3v. eteenpäin. Ensimmäisenä päivänä hovimestari tiedusteli lasten iät ja sanoi, että lapset syövät ilmaiseksi. Parasta antia olivat ehdottomasti tuoreet hedelmät, herkulliset croissantit, tuorepuristettu appelsiinimehu ja espresso. Kaikki viihdyimme aamiaisella pitkään. Hotellin muita ravintoloita emme kokeilleet, mutta huonepalvelua muutaman kerran. 

Kippis!

Hyvää syntymäpäivää.

Palvelu oli hotellissa todella hyvää ja ystävällistä alusta loppuun. Myös lapset olivat huomioitu, sillä lapset saivat Tivoli Kids -tervetuliaispaketin, ravintolassa oli syöttötuoli ja tietenkin huoneeseen sai pinnasängyn. Muita palveluita emme kokeilleet, sillä hotellista olisi saanut rattaat ja turvaistuimet lainaan, kylpyleluja, seisomakorokkeen kylpyhuoneeseen ja paljon muuta. Lapsiperheitä olikin paljon liikenteessä ja meidätkin sekoitettiin alussa viisilapsiseen perheeseen check in -tilanteessa. Ihmettelinkin, kun vastaanottovirkailija puhui viidestä lapsesta ja edessään seisoi kolme! Selvisi seuraavana päivänä, että hotelliin oli tosiaan saapunut myös viisilapsinen perhe meidän jälkeemme... 

Näköala suoraan eteenpäin.

Alhaalla kulki Avenida da Liberdade.

Kuvia katsellessa tuntuu siltä, että voisin taas lähteä jonnekin hotelliin...  Miten ihanaa onkaan, kun saa istuutua valmiiseen aamiaispöytään!

Ciao!

Lissabonissa

Vietimme viime viikon Lissabonissa ja on pakko heti kärkeen sanoa, että olipa kiva, rento kaupunki. Meidän oli ensiksi tarkoitus mennä Cascaisiin resorthotelliin koko viikoksi löhöilemään uima-altaalle, mutta jotenkin se alkoi tuntua liian tylsältä ja ehkä hieman haastavalta...  Lapset kyllä tykkäävät polskia altaassa, mutta eivät kuitenkaan ihan koko päivän verran ja kun pienintä täytyy estellä hyppäämästä altaaseen... Viikkoa ennen matkalle lähtöä peruimme alkuperäisen hotellimme ja otimme toisen hotellin -  Tivoli Lisboa:n - Lissabonin keskustasta. Eikä tosiaan ollut huono päätös! 

Katukivetykset Avenida da Liberdadella.

Kaupunkia.

Viikko kului kaupunkia kolutessa... Ihmettelimme kuinka lapset jaksoivat kävellä (ja pienin tietysti rattaissa) käytännössä aamusta iltaan ja ihmetellä nähtävyyksiä. Viikon aikana kävimme läpi päänähtävyydet ja lisäksi vain kävelimme ympäriinsä. Käytännössä meillä oli yksi tai kaksi kohdetta per päivä ja iltapäiväksi oli aina aikaa uimiselle ja uima-altaalla notkumiselle. Eli ei missään nimessä liikaa puuhaa. Myöskään emme heränneet kukonlaulun aikaan vaan paikallista aikaa lähempänä yhdeksää, joten aamiaiseen ja muuhun aamutouhuun meni aina aikaa. Pääsimmekin usein lähtemään hotellista klo 10.30. Aikataulu oli mahdollisimman leppoisa ja perheystävällinen.

Matkalaiset.

Näköalapaikka.

Vaikka Lissabonissa on elokuussa kuuma kuten muuallakin Euroopassa niin ilma oli yllättävän raikas ja mukava, kun mereltä puhalsi melkein koko viikon. Loppuviikosta tuulen suunta muuttui ja ilmakin muuttui selkeästi kuumemmaksi. Pelkäsin hieman etukäteen, että jos Lissabonissa on yhtä tukalaa kuin Milanossa elokuussa niin kuinka pärjäämme kolmen lapsen kanssa kuumassa kaupungissa. Vastaus oli, että aivan loistavasti! Missään vaiheessa ei kukaan valitellut juurikaan kuumuutta ja aina jostain kulman takaa puhalsi raikas tuuli.

Bairro Alto.

Nam nam...

Nähtävyyksistä suosituimmat oli lasten mielestä - eikä tietenkään mikään ihme - akvaario ja eläintarha. Näistä hieman tarkemmin lisää erillisissä postauksissa. Itselle parasta antia oli kaupungissa käveleminen ja ihmisten ihmettely, kahvilassa istuminen leivoskahvien ääressä, lasten kanssa yhdessä tekeminen ja vain perheen kanssa oleminen. Myös illalla hotellissa kahdestaan oli kiva lepuutella jalkoja, juoda jotain hyviä juomia ja kuunnella lasten unituhinaa viereisestä huoneesta... 

Avenida da Liberdaden varrelta löytyivät luksusputiikit.

Meren äärellä.

Kaunis kaupunki.

Lissabonia voin ehdottomasti suositella lapsiperheen lomakohteeksi. Pariskunnalle paikka sopii tietenkin erinomaisesti, kun illalla on paljon tapahtumia ja ravintolat ovat pitkään auki. Meidän kohdalla ei fado-illat Bairro Alton ravintoloissa onnistuneet, mutta ehkä ensi kerralla aikuisten kesken? 

Buona giornata!

tervetuloa arki...

Jäätelökesä 2013 on ohi.

Tänään alkoi sitten arki ainakin osittain meidän perheessä, kun Mies palasi takaisin töihin. Lasten koulu alkaa vasta ensi viikolla, joten heillä on vielä hetki aikaa totutella aikaisiin aamuherätyksiin ja kaikkeen mitä koulu tuo tullessaan. Tosin tänä aamuna heräsimme vasta klo 10, joten emme ehkä ole vielä ihan tavallisessa rytmissä. Reppana-Mies joutui kuitenkin heräämään reippaasti jo aamutuimaan... 

Koti on vieläkin ihan kaaoksessa, kun saavuimme sunnuntaina kotiin ja Suomi-lomankin tavarat olivat vielä osittain hujan hajan. Meillä oli aikamoinen lentävä lähtö Portugalin suuntaan, sillä saavuimme reilu viikko sitten perjantaina Milanoon ja lauantaina olimme taas lentokentällä matkalla Lissaboniin. Tänään on sitten jatkettu raivauksia ja alkaa taas pikkuhiljaa näyttää normaalimmalta. Pyykkivuori on mahdoton, mutta mitä muuta voikaan kuvitella kuukauden lomailusta koituvan... Onneksi T on täällä auttamassa ja suurin apu tänä iltana on illallisen valmistaminen. Sillä aikaa, kun olen järjestänyt tavaroita ja lapset ovat tutkineet omia lelujaan niin T kokkaa meille kevätrullia ja fried ricea. Nam! Huomenna pistetään vielä enemmän hulinaksi, kun on tiistai ja siivouspäivä... 

Kesäloma on nyt siis sitten tältä vuodelta ohi. Aina se menee nopeasti ohi, mutta tänä vuonna tuntuu lomailun olleen vieläkin tavanomaista lyhyempi. Onneksi lomafiilikseen voi palata vielä kuvien muodossa... Myös iso kiitos lomailusta kuuluu perheillemme ja ystävillemme, joiden kanssa saimme viettää aikaa. 

Huomenna postausta meidän Lissabonin lomasta! Siihen asti... 

Ciao! 

Valentino & syksy

Valentinon ranneke saapui hyppysiini alkukuusta piristämään tulevan syksyn garderoobia... ja kohtahan se syksy sieltä tuleekin. Tänään selailin uusia lehtiä mitä uutta syksyksi -silmällä, mutta kotona Milanossa palataan kyllä vielä toviksi kesäpukeutumiseen. Lämpötilat pyörivät vielä lähempänä 30 -astetta kuin viileitä syyskelejä. Milanossa ei tosiaan ehkä säiden puolesta vielä syksy ole, mutta koulun alkuun on enää pari viikkoa ja arki alkaa pian uusien kuvioiden myötä. Nopeasti tämä kesä on soljunut ohi! Miksi loma on aina niin lyhyt?

Syksyksi on suunnitelmissa vaikka mitä ja erityisesti Suomi-kilojen myötä alkaa kunnollinen kunnonkohotusprojekti.  Olemme kummatkin herkutelleet hieman liian antaumuksellisesti Suomi-herkuilla ja nyt sitten kotiinpaluun myötä on aika palata ruotuun. Myös lapsilla alkaa paluu arkeen -projekti, kun täytyy jättää taakse isovanhempien herkut, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja muut lomajutut.  

Onneksi meidän kesä jatkuu vielä, kun lomailemme ensi viikolla ihan toisissa maisemissa... Syksy ja arkitohinat saavat vielä hetken odottaa meitä. 

Ciao!

mitä kuuluu lomaan...

Meillä on ollut kiva alkuloma Suomessa, mutta nyt vasta alkaakin koko perheen OIKEA loma! Miehellä on nimittäin tänään viimeinen työpäivä ja sitten otammekin nokan kohti mökkiä. Jippii... 

Nyt olen viettänyt aikaa sekä maalla että kaupungissa lasten kanssa. Mutta kyllä sitä aikaa koko perheenä on odottanut kaikista eniten. Mieheltä onkin moni kysynyt töissä, että minkälainen loma teillä on ollut ja monet ovat hämmästyneet vastauksesta. Kun Suomi aloittaa arkitohinat koulujen alkaessa ensi viikolla niin me kuten muut eurooppalaiset olemme vasta aloittelemassa lomaamme. Syyskuussa alkaa meidän arki, kun koulut alkavat syyskuun toisella viikolla. Mutta nyt nautimme lomasta ja toivomme hyviä säitä. Oli sää sitten oikeasti melkein mikä hyvänsä niin tärkeintä on perheen kesken oleilu, hyvän ruoan kokkaaminen, uiminen, leikkiminen ja sen semmoinen lomapuuhailu. Eli ei mitään kummempaa kerrottavaa. Kivaa olla Suomessa, nähdä ystäviä ja ihmetellä minkälaista täällä Suomessa oikein olikaan. 

Ihanaa viikonloppua! Ciao, ciao!

Äidin lohisoppa... Kermaista ja niin hyvää. 

"Missä mun kuski on?"

Saksiniekat

Suomi-makuja suoraan puskasta.

Leikkitreffit kavereiden kanssa.

back to basics

Mökkielämä on ihanaa vaihtelua sille tavalliselle kiireiselle arjelle ja kotona olemiselle, mutta ainakin meidän tapauksessa pitää olla sopivassa suhteessa mukavuuksia ja alkeellisuutta. Pieni, sähkötön mökki, minne pääsee ainoastaan veneellä ei todellakaan sopisi meidän perheelle. Vanhempieni kesäpaikassa on sopiva suhde eli jotain modernin ja perinteisen väliltä, joten riittää kuitenkin aina pientä puuhailtavaa... Lapset ovat olleet aivan innoissaan, että riittää tilaa juosta, voi leikkiä vesileikkejä, ajaa pyörällä, kerätä mustaviinimarjoja ja vadelmia suoraan pensaasta, kastella mummin kukkia, pelata sulkista/pingistä/futista/lentistä, tehdä yöseikkailuja taskulamppujen kanssa, koluta vanhaa navettaa aarteiden toivossa, auttaa vaaria remonttipuuhissa... Sitten, kun ei jaksa tai huvita olla ulkona niin sisällä on tarpeeksi tilaa lapsille leikkiä ja tutkia äidin vanhoja leluja. Tänään oli juuri sellainen päivä, kun vietimme osan päivästä sisällä. Harmaata ja sateista, mutta onneksi lämmintä...

Vaikka mökillä on ihanaa niin matkalaukussa kuumottavat myös uudet Ferragamon korkkarit ja muut kaupunkikuteet. Ehkä niitäkin pitää ulkoiluttaa edes kerran Suomilomalla... Sitä ennen kuljetaan ruohonvihreissä Crocseissa tai paljainvarpain. 

Buona sera!

dramaattinen alku

Heipä hei...Suomesta!

Täällä sitä olemme ja säätkin ovat mitä ihanimmat, vaikka vain viikko sitten täällä kuulemma paleltiin. Lomalla olemme ehtineet muutaman päivän olla, mutta alku on ollut täynnä vaarallisia tilanteita. 

Lentomatka yksin kolmen lapsen kanssa sujui kuin unelma ja sainkin hyväksyviä kommentteja kanssamatkustajilta. Ajoimme sitten suoraan lentokentältä mökille eli matka Milanosta mökille kesti pitkään ainakin lasten mielessä. Lapset olivat kyllä superinnostuneita mökistä, isovanhemmista ja Suomesta... Liikainnostuneisuus kostautui valitettavasti, kun saunassa tapahtui pieni onnettomuus kiukaan ja Pikkusiskon kohdatessa. Torstai-ilta sujuikin sitten palovammapotilasta hoitaen ja lastenlääkäritätiä puhelimitse konsultoidessa. Perjantaina kävimme vielä näyttämässä vammaa paikallisella terveyskeskuksella. Nyt sitten pikkupotilas on tovin uimakiellossa, mikä tietenkin suuresti harmittaa...  Itseäni tietenkin harmittaa kahta kauheammin, kun tämmöinen turha onnettomuus tapahtui omalla "vahtivuorolla". 

Seuraavat viikot kuluvatkin sitten mökillä ja pääkaupunkiseudulla vaihtelevasti... Ihanaa lauantai-iltaa SUOMESTA!

Buona sera!

Pyöräilyä...

Ja juu en ole todellakaan sairaanhoitaja, jos katsoo tätä taidonnäytettä. 

Kukkia tienposkesta.

Uimaan!!!

pool life

Lauantaina ohjelmassa oli ei yhtään mitään muuta kuin uima-altaalla oleilua. Lapset odottivatkin jo heräämisestä asti innokkaasti, että pääsisivät uimaan. Viimeiset 15 minuuttia olivatkin aamulla aika tuskaisia, kun uima-allas aukeni vasta klo 9. Onneksi telkkarista tuli lastenohjelmia lempikanavalta Disney Juniorilta niin se lievensi hieman malttamattomuutta. 

Aamu sarastaa...

Aamupalalla.

Vietimme koko päivän altaalla ja kävimme ainoastaan lounaan yhteydessä tutustumassa Meinaan. Pieni herttainen italialaiskylä, mistä löytyi mahtava pariskunnan pitämä kauppa, joitain muita liikkeitä ja lounaspizzeriamme. Lapsille kävelyretken kohokohdat olivat leikkipuisto ja jäätelöt. Illalla emme jaksaneet lähteä ulos syömään ja kun lapsetkin olivat todella väsyneitä päivän aurinkoleikeistä niin kevyt illallinen omassa asunnossamme sopi meille. Lasten kuukahdettua sänkyyn katselimme hetken aikaan Margaret Thatcheristä kertovaa Iron Lady -elokuvaa, kunnes meitäkin alkoi väsyttää... Rentoilu on rankkaa puuhaa!

Sukeltaminen on pop.

"Mä en äiti uskalla vielä mennä ilman liiviä..." sanoi Pikkusisko ja hölkkäsi edestakaisin uima-altaassa.

Leikkipaikalla.

Iltapäivällä tuuli raikkaasti.

Ehkä täytyisi harrastaa niitä vatsalihaksia hieman enemmän...

Meinaan pääsee myös vesiteitse.

Meidän parvekkeelta.