Jardim Zoológico de Lisboa

Melkein viimeisenä päivänä päätimme viettää päivän Lissabonin eläintarhassa. Tämä oli ehdottomasti toinen lasten toivoma kohde, minne oli pakko päästä. Pääsimme metrolla sinne kätevästi hotellilta ja olimme paikanpäällä heti eläintarhan avauduttua. Tässä vaiheessa ei ollut vielä kovin kuuma eikä ihmisiäkään ollut ihan kamalasti vielä liikkeellä. Halusimme myös päästä ensimmäiseen delfiininäytökseen. Show oli lasten mielestä kiva ja jännittävä, mutta 15 minuuttia ennen loppua alkoi homma tylsistyttää. Itsekään en ollut enkä olekaan ihan varma, että mitä mieltä olen loppujen lopuksi delfiinishow:sta. Onko eläinrääkkäystä vai mitä? Jäi hieman hämmentynyt olo sekä itselle että miehelle. Isovelikin vaikutti hieman mietteliäältä sen suhteen, että onko delfiineillä kivaa vai ei... Totesimme siis, että olimme nähneet tarpeeksi ja lähdimme hakemaan rattaita ratas"narikasta". Rattaita ei saanut ottaa mukaan ja ne jätettiinkin säilöön. Jotta asiakkaat ei saa vääriä rattaita niin siellä toimi numerolappusysteemi eli luovuttaessa sai muovilätkän ja rattaisiin kiinnitettiin toinen lätkä kahvaan.

Hieman hölmistyneet ilmeet...

Ensimmäinen osa näytöstä.

Sitten tuli "kalat"... Pikkusiskokin tokaisi, että "kalla...kalla". 

Rattaiden hakureissun jälkeen lähdimme kiertämään eläintarhaa ympäri ja olikin ihan kiva päivä kävellä ympäriinsä. Lapset olivat innoissaan eläimistä ja juoksivat eläinaitauksesta toiseen. Kiinnostavimmat eläimet olivat simpanssit, jotka juoksivat ja leikkivät omalla vihreällä alueellaan... "Ihan niinkuin oikeat lapset", totesi Pikkusisko.  Päivä oli oikein antoisa, mutta jossain vaiheessa alkoi kaikille tulla nälkä ja kuuma.

Viimeisenä aktiviteettina Mies vei lapset eläintarha-aluetta kiertävään "hiihto"hissiin ja jäin Pikkusiskon kanssa odottelemaan. Pikkusisko heräsi juuri sopivasti ja ehdinkin syöttää osan hänen eväistään ennenkuin muu perhe saapui.

Heti eläinten alueen exit- kyltin ulkopuolella - tämä on vielä eläintarha-aluetta - on lahjatavarmyymälä Zoovenirs ja food court, mistä löytyi kaikille sopiva McDonalds. Saimme vatsat täyteen ja syötyämme lasten teki mieli lähteä uima-altaalle, joten suuntasimme takaisin metroasemalle ja kohti hotellia.

Suosittelen erityisesti lapsiperheille. Aikuisillekin ihan kiva paikka käydä, mutta jos on käynyt eläintarhoissa paljon niin ei välttämättä tuo mitään sen kummempaa uutta. Lisää tietoa löytyy eläintarhan omilta sivuilta. http://www.zoo.pt/site/

Ciao!

Hotellimme

Hotellin sisääntulo.

Hotellimme Tivoli Lisboa sijaitsee Avenida da Liberdadelta, mistä oli kätevä kävelymatka Lissabonin ns. keskustorille eli Rossiolle. Matka kesti noin 15-20 minuuttia riippuen miten lapset jaksoivat kävellä ja kuinka monta kertaa ihailimme Avenidan kukkaistutuksia tai näyteikkunoita. Avenida da Liberdadella löytyy kaikki luksusmerkkien liikkeet - Carolina Herrerasta Gucciin ja Louis Vuittonista Pradaan-, joten näyteikkunoita olikin mukava tutkia... Myös metroasema oli hotellia vastapäätä, joten koko Lissabon oli käytännössä helposti saavutettavissa. Lentokentällekin olisi päässyt metrolla, mutta kolmen lapsen, rattaiden, kahden ison matkalaukun ja cabinlaukkujen kanssa totesimme kätevämmäksi mennä taksilla. Taksit eivät kovin kalliita ole ja matka hotellilta lentokentälle maksoi alle 15 euroa. 

Reception.

Hotellin ala-aula. Tykkäsin noista sinisistä samettituoleista! Ihana väri.

Meillä oli kaksi tavallista hotellihuonetta, jotka oli yhdistetty isommaksi huoneeksi. Lapset nukkuivat kaikki toisella puolella ja me aikuiset omalla puolella. Oli kyllä todella kätevää ja iltaisin saimme olla ihan rauhassa meidän aikuisten puolella lasten nukkuessa. Myös tietenkin kaksi kylpyhuonetta on kätevää, kun on viisihenkinen perhe. Meidän huoneemme oli Avenidan puolelle ja sieltä olikin ihan kivat näkymät. Mitään meteliä ei kadusta kuulunut, sillä ikkunoissa oli tuplalasit ja Avenidan puut myös vaimensivat meteliä. 

Meidän sänky.

Huoneessa oli raikasta ja valoisaa.

Lastenhuone.

Aamiaista nautimme Brasserie Flossa ja kuten aina hotelliaamiaiset olivat herkullisia! Meidän huoneen hintaan ei kuulunut aamiaista, mutta hotellissa oli kampanja kaksi aamiaista yhden hinnalla ja lapset olivat ilmaisia. Todella hyvä hinta, kun viisihenkinen perhe söi viiden tähden hotellissa aamiaista 17.50 eurolla... Mies kyllä ihmetteli lastenhinnoittelua, sillä hän oli jostain lukenut lasten maksavan 3v. eteenpäin. Ensimmäisenä päivänä hovimestari tiedusteli lasten iät ja sanoi, että lapset syövät ilmaiseksi. Parasta antia olivat ehdottomasti tuoreet hedelmät, herkulliset croissantit, tuorepuristettu appelsiinimehu ja espresso. Kaikki viihdyimme aamiaisella pitkään. Hotellin muita ravintoloita emme kokeilleet, mutta huonepalvelua muutaman kerran. 

Kippis!

Hyvää syntymäpäivää.

Palvelu oli hotellissa todella hyvää ja ystävällistä alusta loppuun. Myös lapset olivat huomioitu, sillä lapset saivat Tivoli Kids -tervetuliaispaketin, ravintolassa oli syöttötuoli ja tietenkin huoneeseen sai pinnasängyn. Muita palveluita emme kokeilleet, sillä hotellista olisi saanut rattaat ja turvaistuimet lainaan, kylpyleluja, seisomakorokkeen kylpyhuoneeseen ja paljon muuta. Lapsiperheitä olikin paljon liikenteessä ja meidätkin sekoitettiin alussa viisilapsiseen perheeseen check in -tilanteessa. Ihmettelinkin, kun vastaanottovirkailija puhui viidestä lapsesta ja edessään seisoi kolme! Selvisi seuraavana päivänä, että hotelliin oli tosiaan saapunut myös viisilapsinen perhe meidän jälkeemme... 

Näköala suoraan eteenpäin.

Alhaalla kulki Avenida da Liberdade.

Kuvia katsellessa tuntuu siltä, että voisin taas lähteä jonnekin hotelliin...  Miten ihanaa onkaan, kun saa istuutua valmiiseen aamiaispöytään!

Ciao!

brunssi...

Ei tästä meinaa tulla yhtään mitään! Nyt on jo keskiviikko ja lapset posottavat unta tyytyväisenä kymmeneen asti, vaikka illalla on menty nukkumaan ennen yhdeksää. Olen tietenkin tyytyväinen, että unta riittää lapsilla ja nukkuvat lomalla kertyneet univelkansa pois. Monesta paikasta saa jatkuvasti lukea, että lapset nukkuvat nykyisin liian vähän ja nukkuminen on kuitenkin tärkeä osa kasvamista. Toisaalta en viitsi kamalasti valittaa, kun itsekin saan mukavasti nukkua ja jotenkin ne aamu-unet maistuvat aina kaikista parhaimmalta. Mies- reppana joutuu heräämään töihin ja tänäkin aamuna ihmettelin, että miten tuolla ulkona sataa noin kovasti... Mieshän se vain oli hiippaillut suihkuun ja ilmastoinnin lomasta kuului sen verran vedenlorinaa, että tuntui ihan sateelta. Siihen "sateen" ropinaan oli mukana nukahtaa uudelleen.  Fakta on kuitenkin se, että kouluaamuina pitäisi olla kello kahdeksan matkalla kouluun ja koko perheen on noustava seitsemän aikoihin. 

Tänä aamuna hetken pähkäiltyäni päätin, että tavallinen aamupala ei vetele lounasajan kolkuttaessa jo ovella. Brunssi oli siis oiva ratkaisu tämän päivän aamupäiväsyömisten suhteen. Isoveli on nykyisin todella innostunut ruoanlaitosta ja hän halusi tehdä munakokkelia, joten hän kokkasi lapsille munakokkelit. Pakastimesta löytyi vielä pussillinen Picardista ostettuja ranskalaisia raakapakaste croissantteja. Croissanttien ja munakokkelin lisäksi meillä oli vielä pala jäljellä meidän 10kg vesimelonista, joten sitä myös laitoimme tarjolle. Kaikille maistui meidän pikabrunssimme ja kummatkin lapset innostuivat muistelemaan viime viikon hotelliaamiaista. Taisi leipuri joutua hotellissa ylitöihin, kun Isoveli ja Pikkusisko vetelivät croissantteja kuin viimeistä päivää. Isoveli onneksi totesi, että pakaste-croissantit olivat melkein yhtä hyviä... 

Lapset katosivat brunssin jälkeen leikkeihinsä ja sain itse juotua cappucinoni rauhassa. Samalla selailin seuraamiani blogeja ja luin aamunuutiset HS:n verkkojulkaisusta. Tuntui hassulta lukea niin monesta paikasta syksyisistä jutuista, kynttilöistä ja omenoista, sateesta ja kumisaappaista, uuden syksyn vaatteista... Täällä, kun on vielä täysikesä. Eilenkin meinasin paahtua matkalla pankkiin ja apteekkiin, kun ilma tuntui vain seisovan. Ihanan helppoa, kun ei tarvitse vielä muuta kuin kesämekon ja sandaalit lähtiessä ulos. Viileät syysilmat tuntuvat tällä hetkellä todella kaukaiselta ajatukselta...

Buona giornata!

Lissabonissa

Vietimme viime viikon Lissabonissa ja on pakko heti kärkeen sanoa, että olipa kiva, rento kaupunki. Meidän oli ensiksi tarkoitus mennä Cascaisiin resorthotelliin koko viikoksi löhöilemään uima-altaalle, mutta jotenkin se alkoi tuntua liian tylsältä ja ehkä hieman haastavalta...  Lapset kyllä tykkäävät polskia altaassa, mutta eivät kuitenkaan ihan koko päivän verran ja kun pienintä täytyy estellä hyppäämästä altaaseen... Viikkoa ennen matkalle lähtöä peruimme alkuperäisen hotellimme ja otimme toisen hotellin -  Tivoli Lisboa:n - Lissabonin keskustasta. Eikä tosiaan ollut huono päätös! 

Katukivetykset Avenida da Liberdadella.

Kaupunkia.

Viikko kului kaupunkia kolutessa... Ihmettelimme kuinka lapset jaksoivat kävellä (ja pienin tietysti rattaissa) käytännössä aamusta iltaan ja ihmetellä nähtävyyksiä. Viikon aikana kävimme läpi päänähtävyydet ja lisäksi vain kävelimme ympäriinsä. Käytännössä meillä oli yksi tai kaksi kohdetta per päivä ja iltapäiväksi oli aina aikaa uimiselle ja uima-altaalla notkumiselle. Eli ei missään nimessä liikaa puuhaa. Myöskään emme heränneet kukonlaulun aikaan vaan paikallista aikaa lähempänä yhdeksää, joten aamiaiseen ja muuhun aamutouhuun meni aina aikaa. Pääsimmekin usein lähtemään hotellista klo 10.30. Aikataulu oli mahdollisimman leppoisa ja perheystävällinen.

Matkalaiset.

Näköalapaikka.

Vaikka Lissabonissa on elokuussa kuuma kuten muuallakin Euroopassa niin ilma oli yllättävän raikas ja mukava, kun mereltä puhalsi melkein koko viikon. Loppuviikosta tuulen suunta muuttui ja ilmakin muuttui selkeästi kuumemmaksi. Pelkäsin hieman etukäteen, että jos Lissabonissa on yhtä tukalaa kuin Milanossa elokuussa niin kuinka pärjäämme kolmen lapsen kanssa kuumassa kaupungissa. Vastaus oli, että aivan loistavasti! Missään vaiheessa ei kukaan valitellut juurikaan kuumuutta ja aina jostain kulman takaa puhalsi raikas tuuli.

Bairro Alto.

Nam nam...

Nähtävyyksistä suosituimmat oli lasten mielestä - eikä tietenkään mikään ihme - akvaario ja eläintarha. Näistä hieman tarkemmin lisää erillisissä postauksissa. Itselle parasta antia oli kaupungissa käveleminen ja ihmisten ihmettely, kahvilassa istuminen leivoskahvien ääressä, lasten kanssa yhdessä tekeminen ja vain perheen kanssa oleminen. Myös illalla hotellissa kahdestaan oli kiva lepuutella jalkoja, juoda jotain hyviä juomia ja kuunnella lasten unituhinaa viereisestä huoneesta... 

Avenida da Liberdaden varrelta löytyivät luksusputiikit.

Meren äärellä.

Kaunis kaupunki.

Lissabonia voin ehdottomasti suositella lapsiperheen lomakohteeksi. Pariskunnalle paikka sopii tietenkin erinomaisesti, kun illalla on paljon tapahtumia ja ravintolat ovat pitkään auki. Meidän kohdalla ei fado-illat Bairro Alton ravintoloissa onnistuneet, mutta ehkä ensi kerralla aikuisten kesken? 

Buona giornata!

tervetuloa arki...

Jäätelökesä 2013 on ohi.

Tänään alkoi sitten arki ainakin osittain meidän perheessä, kun Mies palasi takaisin töihin. Lasten koulu alkaa vasta ensi viikolla, joten heillä on vielä hetki aikaa totutella aikaisiin aamuherätyksiin ja kaikkeen mitä koulu tuo tullessaan. Tosin tänä aamuna heräsimme vasta klo 10, joten emme ehkä ole vielä ihan tavallisessa rytmissä. Reppana-Mies joutui kuitenkin heräämään reippaasti jo aamutuimaan... 

Koti on vieläkin ihan kaaoksessa, kun saavuimme sunnuntaina kotiin ja Suomi-lomankin tavarat olivat vielä osittain hujan hajan. Meillä oli aikamoinen lentävä lähtö Portugalin suuntaan, sillä saavuimme reilu viikko sitten perjantaina Milanoon ja lauantaina olimme taas lentokentällä matkalla Lissaboniin. Tänään on sitten jatkettu raivauksia ja alkaa taas pikkuhiljaa näyttää normaalimmalta. Pyykkivuori on mahdoton, mutta mitä muuta voikaan kuvitella kuukauden lomailusta koituvan... Onneksi T on täällä auttamassa ja suurin apu tänä iltana on illallisen valmistaminen. Sillä aikaa, kun olen järjestänyt tavaroita ja lapset ovat tutkineet omia lelujaan niin T kokkaa meille kevätrullia ja fried ricea. Nam! Huomenna pistetään vielä enemmän hulinaksi, kun on tiistai ja siivouspäivä... 

Kesäloma on nyt siis sitten tältä vuodelta ohi. Aina se menee nopeasti ohi, mutta tänä vuonna tuntuu lomailun olleen vieläkin tavanomaista lyhyempi. Onneksi lomafiilikseen voi palata vielä kuvien muodossa... Myös iso kiitos lomailusta kuuluu perheillemme ja ystävillemme, joiden kanssa saimme viettää aikaa. 

Huomenna postausta meidän Lissabonin lomasta! Siihen asti... 

Ciao! 

mitä kuuluu lomaan...

Meillä on ollut kiva alkuloma Suomessa, mutta nyt vasta alkaakin koko perheen OIKEA loma! Miehellä on nimittäin tänään viimeinen työpäivä ja sitten otammekin nokan kohti mökkiä. Jippii... 

Nyt olen viettänyt aikaa sekä maalla että kaupungissa lasten kanssa. Mutta kyllä sitä aikaa koko perheenä on odottanut kaikista eniten. Mieheltä onkin moni kysynyt töissä, että minkälainen loma teillä on ollut ja monet ovat hämmästyneet vastauksesta. Kun Suomi aloittaa arkitohinat koulujen alkaessa ensi viikolla niin me kuten muut eurooppalaiset olemme vasta aloittelemassa lomaamme. Syyskuussa alkaa meidän arki, kun koulut alkavat syyskuun toisella viikolla. Mutta nyt nautimme lomasta ja toivomme hyviä säitä. Oli sää sitten oikeasti melkein mikä hyvänsä niin tärkeintä on perheen kesken oleilu, hyvän ruoan kokkaaminen, uiminen, leikkiminen ja sen semmoinen lomapuuhailu. Eli ei mitään kummempaa kerrottavaa. Kivaa olla Suomessa, nähdä ystäviä ja ihmetellä minkälaista täällä Suomessa oikein olikaan. 

Ihanaa viikonloppua! Ciao, ciao!

Äidin lohisoppa... Kermaista ja niin hyvää. 

"Missä mun kuski on?"

Saksiniekat

Suomi-makuja suoraan puskasta.

Leikkitreffit kavereiden kanssa.

dramaattinen alku

Heipä hei...Suomesta!

Täällä sitä olemme ja säätkin ovat mitä ihanimmat, vaikka vain viikko sitten täällä kuulemma paleltiin. Lomalla olemme ehtineet muutaman päivän olla, mutta alku on ollut täynnä vaarallisia tilanteita. 

Lentomatka yksin kolmen lapsen kanssa sujui kuin unelma ja sainkin hyväksyviä kommentteja kanssamatkustajilta. Ajoimme sitten suoraan lentokentältä mökille eli matka Milanosta mökille kesti pitkään ainakin lasten mielessä. Lapset olivat kyllä superinnostuneita mökistä, isovanhemmista ja Suomesta... Liikainnostuneisuus kostautui valitettavasti, kun saunassa tapahtui pieni onnettomuus kiukaan ja Pikkusiskon kohdatessa. Torstai-ilta sujuikin sitten palovammapotilasta hoitaen ja lastenlääkäritätiä puhelimitse konsultoidessa. Perjantaina kävimme vielä näyttämässä vammaa paikallisella terveyskeskuksella. Nyt sitten pikkupotilas on tovin uimakiellossa, mikä tietenkin suuresti harmittaa...  Itseäni tietenkin harmittaa kahta kauheammin, kun tämmöinen turha onnettomuus tapahtui omalla "vahtivuorolla". 

Seuraavat viikot kuluvatkin sitten mökillä ja pääkaupunkiseudulla vaihtelevasti... Ihanaa lauantai-iltaa SUOMESTA!

Buona sera!

Pyöräilyä...

Ja juu en ole todellakaan sairaanhoitaja, jos katsoo tätä taidonnäytettä. 

Kukkia tienposkesta.

Uimaan!!!

sunday lunch - delicious pasta!

On pakko myöntää, että meidän perheessä oikea kunnon kokki on rakas Aviomies. Mies taas kokkailee mielellään pidemmän kaavan mukaan vaikeampi juttuja ja usein hän onkin ruokavastuussa viikonloppuisin kuten eilen illalla herkuttelimme lasten mentyä nukkumaan pihveillä ja bearnaisekastikkeella ihanan Amarone -punaviinin kera...

Itse tykkään laittaa ruokaa, mutta kun sitä on pakko tehdä joka päivä ainakin kerran ja nyt lomalla kaksi kertaa päivässä niin en voi sanoa olevani suurempi ruoanlaiton fanittaja. Kokoajan pitäisi olla miettimässä, että mitä ruokaa nyt tehdään ja mitä syödään ja onko tässä ruokalajissa tarpeeksi kasviksia, proteiinia, vitamiineja, ei mielellään samaa ruokaa viitenä päivänä viikossa jne. Pikkusiskon mielestä olisi ihan ok, jos söisimme pitsaa joka päivä. Isoveli taas mielellään söisi paistettua kalaa tai pastaa melkein missä muodossa tahansa. Minisisko taas rakastaa ruokaa, missä ei ole suuria kökkäreitä. Onneksi lapset syövät yleensä mukisematta sitä mitä tarjoamme. 

Eilen Miehen oli pakko tehdä töitä kuten melkein joka sunnuntai, joten lounaan valmistaminen ja vielä superpikaisesti oli vastuullani. Mietin noin nanonsekuntin, että mitä teen. Sain inspiraation laatikollisesta kirsikkatomaatteja ja parvekkeen laatikossa olevasta basilikasta. Tomaatit ovat todella makeita ja herkullisiä tällä hetkellä eikä mausteita tarvitse käyttää juuri ollenkaan. Pastaan sain idean Jamie Oliverin Simple Summer Spaghetti -ohjeesta ja Martha Stewartin Sauteed Tomato and Herb Pasta -ohejeesta. Ruoka oli menestys, sillä lapsetkin tykkäsivät. Eikä muuten kestänyt kauan kokkailla! 

Hauskaa päivää kaikille!  Buona giornata!

Vaatepaniikki

Kesä tuli ihan mielettömällä rytinällä ja nyt on sitten virallinen vaatepaniikki päällä. Kesävaatteet pitäisi kaivaa esille, pestä, silittää ja laittaa esille. Pikkusiskolta puuttuu parit kesäkengät ja Isoveljeltä myös... En valita missään nimessä, mutta aika yllättäen tämä hyvä sää tuli! En ollut muistanutkaan, että on monia maita missä siirrytään käytännössä yhdessä yössä "talvesta" tai ehkä suomalaisittain alkukeväästä kesään. Näyttää siltä, että trenssikausi jäi muutamaan viikkoon...

Tänä aamuna oli hieman epätoivoa ilmassa, kun mietin mitä ihmettä lapset laittavat kouluun. Aamulla ts. herätessä oli mukamas kylmä eli 14 astetta, mutta ajaessa takaisin kotia kohti olikin jo 19 astetta.  Isoveljellä on tänään liikuntaa, joten niinä päivinä on pakollinen P.E. (physical education) -asu oltava päällä. Asuun kuuluu verkkarit, t-paita ja verkkaritakki. Sortsit ovat osa asua tietenkin kesällä. Pikkusisko lähti leggareissa, Hello Kitty t-paidassa ja hupparissa. Voi olla, että saan illalla palautetta melkein kuusveeltä liian kuumista vaatteista... 

Ei voinut muuta kuin hymyillä aamulla, kun astui ulos ovesta. Aurinko paistoi, tuoksui raikkaalle ja oli lämmintä! Ihan paras aika vuodesta, kun ei tartte sukkia!

 Kuvat sunnuntailta.

Minisiskokin pääsi ekaa kertaa elämässään ihmettelemään ruohoa.
Vuosi sitten napero oli liian pieni siihen.

Ylpeä pikku-äiti kuskaa omaa vauvaansa.
Tässä vaiheessa olin vakuuttunut, että lapsille tulee kylmä... Mies piti mua ääliönä. ;-)