Uutisia

Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava! Pahoittelut, mutten keksinyt muutakaan. Mutta suuret uutiset ovat niinkin jännittävät tylsät kuin, että Instagramissa voi seurata Citymaman arkimenoa eli @citymamabetty. Ajattelin, että Instagram toimii hyvin kaikkien niiden kuvien paikkana mitä en tänne blogiin tuo. Lähinnä ehkä niitä "mitä tänään päällä" ja "katsopas kuinka hassua/ihanaa/kaunista" -tyyppistä höpsön hauskaa materiaalia, minkä en koe tänne blogiini niin hyvin sopivan. Ja jos en tänne ehdi kirjoitella mitään niin Instagramia ehdin joka päivä päivittää arkihumussakin. 

Täällä on muuten ihan järkyttävän kamala sää! Ensimmäinen päivä, jolloin tarvitsee hanskat ja pipon. Kohta täytyy tosiaan alkaa kaivella niitä paksuja takkejakin esille. Teimme iltapäivällä pienen happihyppykävelyn "potilaiden" kanssa, joista yksikään ei enää kyllä käyttäytynyt millään tavalla potilasmaisesti ja meinasin jäätyä! Huomenna on onneksi isojen osalta karanteeni ohi, kun antibioottikuuri on alkanut vaikuttaa eli back to normal - ainakin-  yhdeksi päiväksi. 

Taidanpa nyt sytyttää kynttilät ja nauttia hiljaisuudesta. Ex-potilaat ovat sängyssä.

Buonasera!

Champagne dreams...

Oho... onpas taas tovi vierähtänyt viimeisestä postauksesta. Kaipa se on tätä kuuluisaa marraskuun masennusta tai jotain muuta alavireisyyttä, mutta en ole saanut itsestäni irti kirjoitella yhtään mitään. Eipä täällä juuri mitään sen ihmeellistä ole tapahtunut. Normaali arkea, normaalijuttuja ja sen semmoista. Välillä paistaa, välillä sataa kaatamalla aamusta iltaan. Tänään valitettavasti ei ole ollut normaali päivä, sillä Minisiskolla ja Isoveljellä on tulirokko. Onneksi saimme Dottoressan kotikäynnille iltapäivällä katsomaan mikä lapsilla mahtaa olla. Eli ihanaa lapsiperheen arkea käynnissä taas vaihteeksi!  Toivottavasti he paranevat nopeasti, sillä edessä on parin päivän karanteeni koulusta.

Viime viikolla hoitelin asioita kaupungilla ja satuin kävelemään La Rinascenten ohi. Shampanjamerkki Ruinart mainosti isosti omia tuotteitaan tavaratalon etuoven näyteikkunoissa ja tietenkin merkin shampanjaa voi ostaa Gourmet -osastolta tavaratalon ylimmästä kerroksesta. Totesin mielessäni, että tuossapa hyvä kuplajuoma jouluksi. Vietämme nimittäin joulua Alpeilla ja mikäs sen parempi ajatus kuin nautiskella kuplivaa huoneistomme terassilla vuoristomaisemaa ihaillen... 

Ciao, ciao!

Viisi

Milanon taivas elokuun lopussa.

Sain Ciacylta hauskan haasteen ja toteutin sen nyt heti, kun en keksinyt muutakaan kirjoitettavaa näin tiistai-illan ratoksi. Sitä paitsi nämä ovat ihan viihdyttäviä! Enjoy! Haastetta en tällä kertaa laita eteenpäin, mutta jos joku saa tästä inspiraation niin linkkaa itsesi minulle kommenttilaatikossa niin tiedän tulla lukemaan! 

Kuvituskuvat ovat niitä näitä  viimeisen vuoden ajalta. 

Caprilla.

Viisi asiaa, joita tarvitset joka päivä

Lista olisi loputon, jos alkaisi luetella kaiken lapsista ja miehestä lähtien...

1. Silmälasit tai piilolinssit, sillä ilman niitä en näe mitään. 

Ikuinen pohdinta käynnissä, että pitäisikö mennä laserointiin... 

2. Auto on ehdottoman tarpeellinen ja ilman sitä en pääse esim. kauppaan. 

Lähikauppaan kyllä, mutta viiden hengen taloudessa on parempi 

käydä kerran tai kaksi isommassa kaupassa.

3. Mukillinen vihreää teetä muutama kerta päivässä pelastaa.

4. Ripsiväriä ja kulmakynän. Ilman näitä olisin pulassa. 

5. Yösukat. Nämä otan mukaani, vaikka kohdemaassa olisi 40 astetta... 

Ei sitä koskaan tiedä. 

Dolomiitit.

Viisi kirjaa, joita suosittelet

Maailmassa on niin paljon kirjoja, mutta nämä tulivat nyt tähän hätään mieleeni.

1. Pidän dekkareista ja erityisesti vanhoista suomalaisista, jotenvoin suositella isäni lempikirjailijan Mauri Sariolan Susikoski-kirjoja. 

Näitä on tullut luettua muutama kerta mökillä.

2. ja 3. Non-fiction puolen kirjat houkuttelevat erityisesti. Pidän amerikkalaisen Barbara Ehrenreichin kirjoittamista  Global Woman: Nannies, Maids, and Sex Workers in the New Economy ja Nickel and Dimed -kirjoista.

4. Viime aikoina olen lueskellut ravintotietämystä ja anopin 

mukana Suomesta tuli tämä Fuelfood -kirja.

5. Hömppäkirjoista ehdottomasti lempikirjani on Jane Porterin Mrs.Perfect.

Forte dei Marmi ja chic ranta-asut.

Viisi materialistista joululahjatoivetta

Voi apua! Tämä on sitten sarjassa, että budjettia ei ole kamalasti mietitty tai se on lähinnä rajaton. Oikeasti toivon tietenkin meille rauhallista ja iloista joulua jossain muualla kuin kotona. Mieluiten Alpeilla! Katsotaan toteutuuko tämä suunnitelma. Ja toki joulupukki saa tuoda tästä haavelistasta mitä vaan... 

1. Miehen antamassa Charm Braceletissä on aina tilaa yhdelle uudelle muistolle ja

tämä lahjapaketti olisi aika kiva. Sopisi jouluteemaan.

2. Laukkukokoelmaa voi aina täydentää vaikkapa tällä Givenchyn ihanuudella. 

Sopisi kotiäiti-lookkiini.

3. Ihmisellä ei voi olla liikaa takkeja ja kun on Suomesta kotoisin 

niin talvitakkeja ei voi koskaan olla liikaa.

4. Rakastan hyviä, loistokkaita hotelleja ja mikäs sen ihanampaa olisi kuin oma "hotelli"sänky. Muutenkin olen hieman kyllästynyt 

nykyisen sänkymme ulkonäköön, joten tällainen olisi ihana.

5. Diamonds are a girl's best friend, joten kukapa ei haluaisi tämmöistä sormeensa. 

Minä, minä!

La Rinascenten ikkuna 14.2. tienoolla.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua

Sitkeä.

Uskollinen.

Itsepäinen.

Empaattinen.

Itsenäinen. 

Ystävien luona.

Viisi elämänohjetta, jotka antaisit muille

1. Tee niitä asioita, mitkä tekevät sinut ja perheesi onnelliseksi. 

Ei niitä mitä kuuluisi tehdä tai mitä äitisi haluaisi sinun tekevän tai mitä on aina tehty.

2. Uskalla. Se palkitsee.

3. Kuuntele sydäntäsi, mutta käytä myös aivojasi.

4. Elämä on täynnä ylämäkiä ja alamäkiä. Älä luovuta, kun olet alamäessä. 

Seuraava ylämäki on varmasti jo näkyvillä.

5. Rakasta itseäsi. Helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa.  

Erityisesti äitinä sitä usein laittaa omat tarpeensa viimeiseksi...  

Buonasera!

Puhelimesta... ja oi ihana maanantai!

Kaikenlaisia kuvia sitä nappailee viikon varrelta puhelimella, mutta ilman mitään päätä tai häntää ja mikä sen parempi päivä kuin maanantai julkaista sekametelisoppa. Ensiksi kuitenkin tärkein ja paras uutinen: OLEN TERVE. Eihän tässä olekaan mennyt kuin vajaa kuukausi kaameassa räkäkierteessä. Huomenna sitten vihdoinkin jumppaan. Taivaallista. Taitaa tuo Mieskin olla samaa mieltä, että höyryt on päästettävä ulos! Sitä paitsi projekti "Nakinkuori à la H.Léger jouluksi kotiin" ei kohta onnistu myöskään... 

Muuten tämä viikon ensimmäinen päivä on kulunut tavallisissa merkeissä ja joka maanantai kyllä huokaan onnellisena, kun kello lähenee yhtä... Mies on töissä, isot lapset koulussa, Minisisko nukkuu päiväunia ja apulaisemme T on lähtenyt jo seuraaviin hommiin. Saan nauttia hiljaisuudesta, lounaasta ja täysin omasta ajasta lukemalla päivänlehteä/katsomalla tvkaistalta jotain kuten tänään Annika Bengtzon -leffan lopun/surffailemalla netissä. Paras hetki päivästä ehdottomasti ja erityisen ihana maanantaisin!

Ciao, ciao!

Harmauden keskellä yksi piristys!

Jacadin ikkuna houkuttaa joka kerta.

On täälläkin jo todella syksyisen näköistä, mutta...

Ei täällä vielä kovin kylmä ole, kun aamulla matkalla kouluun on jo 15 astetta.

Hakemassa lapsia pitkästä aikaa koulusta. Muuten lapset kulkevat koulubussilla kotiin. 

Tytöt synttäreillä Pikkusiskon kaverin 4v.päivillä.
Kummatkin katsovat tarkkaan, että minkä keksin seuraavaksi ottaisi.

Viikon pakollinen selfie. Posket hieman pullottaa sairastelun jälkeen... Blaah. 

Ilta ystävien kanssa

Viikonloppu on ollut kiireinen, sillä on ollut kahdet lasten syntymäpäiväjuhlat, tietenkin isänpäivä ja eilen illalla olimme ystävien luona illallisella yömyöhään. Hauskaa, että tekemistä riittää vaikka juuri nyt on hieman nuutunut olotila. Onneksi on vielä muutama tunti ennenkuin alkaa iltatohinat ja valmistautuminen arkiviikkoon. Mies menikin päiväunille, Isoveli on parhaan ystävänsä syntymäpäivillä, Pikkusisko katsoo Richard Scarryn Touhulaa ja pienin leikkii lattialla muumeilla. Aika rento isänpäiväfiilis tällä hetkellä päällä... 

Miten nämä rappukäytävätkin ovat niin upeita!!!

Eilinen ilta oli kyllä superhauska. Ystävämme asuvat aikalailla meidän naapurissa ja kummankin lapset ovat samassa koulussa. Lähdimme kuitenkin kyläilemään vain kahden lapsen taktiikalla, sillä ystäviemme kodissa on hieman liikaa kauniita esineitä ja pienintä olisi alkanut jo muutenkin nukuttaa. Ts. hän olisi muuttunut suloisesta taaperosta rääkyväksi ja selkäkaarella huutavaksi yliväsyneeksi lapseksi. Minisisko jäi iloisesti vilkuttaen iltatoimiin lastenhoitajamme T:n kanssa ja kaksi vanhinta tuli mukaan kavereidensa kanssa leikkimään. Kun me myöhemmin illalla palasimme kotiin kuulimmekin, että tyttö oli aika aikaisin mennyt nukkumaan ja seuraavan kerran hänestä kuuluikin piipahdus tänä aamuna.

Lelut sulassa sovussa kaiken kauniin keskellä. 

Nam! Aperitivohetki.

Viihdytään yhdessää.

Seurustellessa ehti hyvin ihailla O:n ja M:n kotia ja se on niin upea, että huh! Kauniit vanhat maalaukset seinissä, modernia & antiikkia ja silti rentoa. Lasten lelut olivat sulassa sovussa tyylikkään sisustuksen lomassa. Italialaiset osaavat kyllä sisustamisen JA ruoanlaiton. Olihan toki ruokakin herkullista. Tietenkin! O oli yhteistyössä heidän apulaisensa kanssa kokkaillut ja saimme nauttia upeasta ruoasta. Yksinkertaista ja herkullista italialaista. Me kannoimme kortemme kekoon tuomalla jälkiruokaa. Leivoin pikaisesti ennen lähtöämme porkkana-kesäkurpitsakakun ja se oli selkeästi onnistunut, kun sekä aikuiset että lapset söivät sitä mielellään. Hieman kyllä jännitti, että mitä italialaiset sanovat mausta... 

Porkkana-kesäkurpitsakakku kuorrutteella. Jos ihmettelette outoa vihreää väriä niin alunperin tuossa luki "Ciao!", mutta sitten teksti alkoi levitä ja paniikkiratkaisuna koetin tehdä tekstistä "marmorointia". Noh se ei onnistunut ja sitten piti levittää vihreä väri joka paikkaan. Mies ja Isoveli tokaisivat kuin yhdestä suusta, että:  "Nyt se näyttää hammastahnalta..." Sen seurauksena päälle sattui vielä marenki. Maku kuitenkin oli hyvä, jos ulkonäkö oli vähän sinnepäin....

Toivottavasti teillä on ollut mukava isänpäivä. Italiassa ei tänään isänpäivää vietetty, joten täällä on ollut ihan normaali sunnuntaipäivä. 

Ciao, ciao!

terassikelit

Ravintola ulkopuolelta! 

Taas on sitten maanantai! Täällä tämä päivä kuten myös muutama muukin päivä on vierähtänyt flunssaa potiessa. (Ehdottomasti tässä kohtaa saa sanoa, että TAAS. Muu perhe on tältä kierteeltä säästynyt..) Nyt sitten taas nappaillaan uusia antibiootteja ja ehkä tämä tästä... Ikäväähän tämä sairastelukierre on ja eniten harmittaa se kuntosalikortti, mikä kuumottaa tuolla jumppakassissa ja ystävät, joiden kanssa piti yhdessä treenata. Treenausta ei kuitenkaan voi harkitakaan ennenkuin on parantunut, joten pakko vain odottaa ja toivoa parantumista tämän viikon aikana.

Terassilla lokakuun lopussa! Wuup, wuup!

Lasten syysloma päättyi myös uuden viikon alkaessa. Tänään he lähtivät Miehen kanssa reput heiluen kouluun ja kuulemma oli ollut hauska päivä. Itse jäin kotiin koomailemaan nenäliinojen pariin ja passitin Minisiskon ulkoilemaan T:n kanssa. Lomalla oli tietenkin lasten mielestä superkivaa, kun isovanhemmat olivat täällä ja kun ilmatkin vielä suosivat lomailijoita niin ei voinut juurikaan valittaa. Täällä oli tosiaan ihanat terassikelit eikä voinut uskoa, että on lokakuun loppu/marraskuu. Lapset kuljeskelivat pelkässä neuleessa, mutta itse pakotin itselleni sen trenssin päälle flunssan takia. Vaikka viime viikolla oli todella lämpimiä päiviä ja olinkin aivan läkähtyä trenssi+t-paita -yhdistelmässä, kun lämpötila kipusi yli 20 asteen auringonpaistaessa. 

Hampurilaisannos. Herkkua!

Koska säät olivat hyvät niin nautimme lomalla mukavista keleistä terassilla ja söimme lounaan eräänä päivänä baobab organic burger -nimisen ravintolan terassilla. Tuntui hieman epätodelliselta istuskella lokakuun viimeisenä päivänä ulkona eikä edes ollut kylmä! Burgerit maistuivat hyvälle ja totesimme, että saimme varteenotettavan "pikaruoka"vaihtoehdon. Sämpylät olivat herkullisia ja luomuliha maistui raikkaalle. . Lapset viihdyttivät itseään piirtämällä ja nuorin veteli sikeitä vaunuissa. Ravintolan terassi olikin ihanteellinen paikka people watchingille. Valitettavasti en kameraa jaksanut kaivella rattaiden alta vaan nautin tyylikkäiden ihmisten ohimarssista ihan vain omin silmin. (Biker bootsit, Burberryn trenssit, isot aurinkolasit, Celinet/Chanelit ja leopardilenkkarit ovat in...)  

baobab organic burger

Corso Garibaldi 12

Ciao!  

Viimeinen kuva kotimatkalla. Aurinko paistoi!

15 minutes of fame

Andy Warholin lausahdus 15 minuutin kuuluisuudesta lienee kaikille tuttu kuten myös hänen pop-art kuvansa. En ole aikaisemmin Warholin elämään kovinkaan paljon tutustunut, mutta tästä huolimatta näyttely kiinnosti. Kiinnostavan näkökulman luin NY Timesin sivuilta tehdessäni hieman - fiinisti sanottuna - taustatutkimusta, että miten pitäisi Warholin taiteeseen suhtautua. Tästä voi lueskella siitä, jos sattuu amerikkalaisen filosofian professorin pohdinnat kiinnostamaan. Kulttuurisunnuntai siirtyikin sitten jo kulttuuriperjantaiksi, sillä perjantai oli täällä vapaapäivä Pyhäinpäivän takia. Appivanhemmat olivat myös kiinnostuneita Warholin näyttelystä, joten kaikki marssimme innokkaina kohti Palazzo Realea. Taisin jo aiemmin mainita, että tämäkin näyttely on osa Autunno Americanoa kuten viime viikkoinen Brain -näyttely. Näyttely oli jälleenkerran todella hyvä ja ainakin Isoveli viihtyi audioguiden avustuksella. Tytöt olivat hieman huonommalla tuulella, mutta ainakin isompaa oli helppo houkutella karkkimadoilla eteenpäin. 

Jostain syystä näyttelystä tarttui mukaan myös pieni juliste, vaikka normaalisti vastustan turistikrääsää. Ei siis mikään Warholin työnkopio vaan itse näyttelyn mainosjuliste. Mielenkiintoisena pidin sitä, että Warholin elämän viimeinen näyttely Viimeinen ehtoollinen oli järjestetty Milanossa tammikuussa 1987 vain kuukausi ennen hänen kuolemaansa helmikuussa. Jostain syystä pidin sitä merkkinä, että tarvitsen näyttelyn julisteen muistoksi. Onneksi juliste ei ole mikään megaiso, joten ehkä se jostain nurkasta löytää paikkansa... 

Kuvia ei tietenkään saanut ottaa itse taiteilijan töistä, joten nämä ovat otettu näyttelyn lopussa olevasta "multimedia"huoneesta.

Ciao!